Suomalaisen raviurheilun ja hevoskasvatuksen valtakunnallisen keskusjärjestön, Suomen Hippos ry:n ohjaksissa on nyt pitkän linjan hevosalan ammattilainen Minna Mäenpää. Uusi toimitusjohtaja on Hippoksen oma kasvatti, sillä hän aloitti talossa vakituisessa pestissä jo vuonna 2003. Mäenpäästä tuli yhdeksän vuotta sitten kasvatuksen ja omistuksen johtaja. Tässä tehtävässä aloittaa elokuussa Kimmo Lampinen. Mäenpään mielestä suomalaisella hevosalalla on valoisa tulevaisuus, kun siitä pidetään hyvää huolta. Suomi on vastaisuudessakin kansainvälisesti hevosalan kärkimaa.
Toimitusjohtaja Minna Mäenpää tietää, millainen pesti Suomen Hippos ry:n toimitusjohtajuus on. Hän on työskennellyt eri tehtävissä Hippoksessa jo 19 vuoden ajan. Yhdeksän viime vuotta hän oli toivepestissään kasvatuksen ja omistamisen johtajana.
– Olen ollut kahteen otteeseen vt. toimitusjohtajanakin, Mäenpää lisää.
– Kun toimitusjohtajan paikka aukeni, mietin hakemistani. Koin, että kokemuksellani ja verkostoitumisellani on annettavaa Hippokselle. Raviurheilun ja hevoskasvatuksen maailmassa tapahtuu jatkuvasti muutoksia. Koko hevosalan toimintaympäristö on murroksessa. Uudistukset ovat välttämättömiä. Kehittyminen on mahdollista, Mäenpää kuvailee.
Mäenpään mielestä raviurheilu sekä hevoskasvatus ja -jalostus ovat Hippoksen ydintyötä, mutta hänen mukaansa edunvalvonnan sekä verkostoitumisen merkitys voimistuu koko ajan. Nimenomaan hevoskasvatus ja -jalostus ovat olleet Mäenpään suuria kiinnostuksen kohteita.
– Etenkin yhteiskunnallinen vaikuttaminen on tullut entistäkin tärkeämmäksi, Mäenpää näkee.
Vuonna 2003 alkanutta työputkeansa Hippoksessa Mäenpää kuvaa antoisaksi ja mielenkiintoiseksi kasvupoluksi.
– Hippoksessa olemme hevosalan ytimessä, Mäenpää sanoo.
– Organisaatiomme on muuttunut paljon. Perinteisten tehtäviemme lisäksi edunvalvonnasta on tullut keskeinen työsarkamme. Teemme monella taholla vaikuttavaa työtä, mutta se ei aina näy julkisuudessa. On muistettava, että myös viranomaistoiminta määrittelee tekemistämme. Kaiken kaikkiaan odotukseni ovat korkealla, hän lisää.
Hippos ry työllistää tällä hetkellä 38 henkilöä.
Mäenpää huomauttaa, että Hippoksen kaltaiset organisaatiot muuttuvat, uudistuvat kohtuullisen hitaasti. Hänen mielestään Hippos olisi tarvinnut nopeampaa muutosta, uudistumista, sillä hevosala on kehittynyt ja kehittyy rivakasti.
– Meidän on opittava ennakoimaan, olemaan askel edellä ja reagoimaan asioihin hetkessä, Mäenpää linjaa.
– Asioita on katsottava laajasti. Esimerkiksi koronapandemia ja Ukrainan-sota vaikuttavat arkeemme. Meidän on reagoitava ja otettava huomioon muutkin ajan arvot ja ilmiöt, kuten vastuullisuus, kestäväkehitys, ilmastonmuutos ja niin edelleen, Mäenpää listaa.
– Hippoksen toiminnan on oltava avointa, läpinäkyvää ja asiakaslähtöistä. Meidän on tultava pois pelkästä omasta kuplasta. Kaikki päätökset on pystyttävä perustelemaan. Meidän on pystyttävä seisomaan omien päätöstemme takana.
Hevonen kiinnostaa enemmän
Minna Mäenpää muistuttaa, että kolikolla on monta puolta.
– Korona-aika vei myös raviratojen yleisöt pois. Nyt tehtävänämme on saada hevosihmiset ja alasta kiinnostuneet takaisin hevosalan äärelle. Ravit ovat parasta nimenomaan tapahtumapaikalla, mutta arjen vetovoima ei välttämättä enää riitä, Mäenpää korostaa.
Mäenpää teroittaa, että korona-ajan myönteinen seuraus puolestaan on ihmisten kiinnostuksen voimistuminen hevosia kohtaan. Korona-aika lisäsi hevosten määrää. Myönteinen kehitys koskee niin ravureita kuin ratsuja. Ala vetää uusia harrastajia, mutta kynnystä päästä kiinni harrastamiseen pitää kuitenkin pystyä alentamaan.
Mäenpää kiittää tv-urheilua. Korona-aikana ihmisten yhteys lajiin ei tyssännyt täysin seinään, sillä kilpailuja välitettiin ja näytettiin Ruotsista.
Ukrainan-sodan seurauksena hintojen kohoaminen vaikuttaa myös suhdanneherkkään hevosalaan. Mäenpään mukaan energian, lannoitteiden ja rehujen hintakehitys.
– Miten hevosalan yrittäjät reagoivat, ja miten heidän toimintansa turvataan? Entäpä hevosten omistajat ja omistajuus – halutaanko satsata hevostalouteen vai johonkin muuhun? Nämä ovat ajankohtaisia kysymyksiä, Mäenpää toteaa.
Hevosia syntyy kohtuullinen määrä
Hevoset kuuluvat Minna Mäenpään työhön ja vapaa-aikaan.
– Elän tyttäreni ansiosta poniäidin arkea, hän kertoo.
– Minulla on osuuksia kimpparavihevosissa. Hevosen tuoksu on elämässäni lähes jokapäiväistä. Hevosharrastus on minulle hengähdyskeino. Hevoset ovat turpaterapeutteja.
Mäenpää on Helsingin yliopiston Viikin kampuksen kasvatti. Hänen pääaineensa oli kotieläinjalostus.
– Hevosjalostuksen saralla olemme edenneet valtavan suurilla askeleilla eteenpäin. Meillä on erittäin upea kansallinen hevosrotu suomenhevonen. Lisäksi kansainvälinen toiminta on esimerkillistä. Jalostustyö on määrätietoista. Uuden syntyminen on aina kiinnostavaa. On innostavaa seurata, miten varsan polku etenee kilparadalle asti.
Suomessa on noin 74 000 hevosta. Ratsastuksen harrastajia maassamme on liki 160 000. Hevosala on hyvin työllistävä; sen parissa toimii 14 000 – 15 000 ihmistä. Maassamme on noin 16 000 hevostallia.
Viime vuosina Suomeen on syntynyt keskimäärin 1 000 suomenhevosen varsaa, 1 000 lämminverisen hevosen varsaa ja noin 700-800 ponien varsaa.
Mäenpään mielestä varsojen määrä on kohtuullinen. Määrä vastaa kysyntää.
– Varsojen määrä on tullut alaspäin huippuvuosista. Nyt määrä ei kyllä saisi enää laskea, hän sanoo.
Mäenpää korostaa, että suomenhevosten kanta on säilytettävä elinvoimaisena. Se on kansallinen tehtävämme.
Hevoskasvatus on kaiken perusta
Minna Mäenpää linjaa, että kasvatus on kaiken perusta hevosalalla. Hänen mielestään kotimaisuus on arvovalinta.
– Suomenhevonen on todella ainutlaatuinen koko maailmassa. Suomenhevosella on suuri historiallinen ja yhteiskunnallinen merkitys. Meillä on rodun ja kannan tulevaisuudesta valtava vastuu, hän korostaa.
Mäenpään mukaan suomenhevosen tulevaisuutta turvataan parhaiten korkeatasoisen ja laajan hevosurheilun avulla. Säilyttämällä siihen laaja mielenkiinto.
– Ainakaan tällä hetkellä ei ole näköpiirissä suomenhevosen sukulaistumista. Asiaan on kuitenkin kiinnitettävä huomiota. Suomenhevonen on laadukas ja suorituskykyinen.
Mäenpään mukaan Suomi säilyttää kansainvälisen vahvan aseman hevosmaana. Esimerkiksi ravipuolella Suomi on neljännellä sijalla heti Ranskan, Ruotsin sekä Italian jälkeen. Osittain Suomi on noussut jo Italian ohi.
– Yhtenä yksityiskohtana haluan mainita, että suomalaiset hevosenhoitajat ovat erittäin arvostettuja kansainvälisesti.
– Maassamme hevosalan koulutusta järjestetään hyvin, ja se on korkeatasoista. Hevosala on hyvin työvoimavaltaista, ja työ on raskasta. Tekijöitä tarvitaan, ja heillä on hyvä työllisyystilanne.
Mäenpää lisää, että suomalaisia arvostetaan lisäksi kilpailujen ja hevosalan tapahtumien järjestämisestä. Vieraanvaraisuutemme ja järjestelytaitomme keräävät kiitoksia.
Hevostyöryhmän raporttia odotetaan
Maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän viime lokakuussa perustama työryhmä selvittää parhaillaan raviurheilun ja hevoskasvatuksen vastuullisuutta ja elinvoimaisuutta. Minna Mäenpää odottaa työryhmän selvityksen valmistumista. Se julkaistaan vielä tässä kesäkuussa.
Mäenpää sanoo, että hevostyöryhmän pohdinnoilla on merkitystä Hippoksen toimintaan ja koko hevosalan tulevaisuuteen. Käsillä on esimerkiksi tulevien vuosien rahoitus.
Maassamme on tällä hetkellä keskusravirata Vermo ja 18 maakuntarataa, kuten Teivo Ylöjärvellä. Lisäksi kesäratoja on 24 ja harjoitusraviratoja liki 120.
Mäenpään mukaan lajin valtakunnallisuudesta pidetään tiukasti kiinni.
– Raviradoissa on valtava infra. Kuhunkin rataan kohdistuu suuret odotukset. Meidän on mietittävä ja ratkaistava, mitkä radat ovat ympärivuotisessa käytössä ja mitkä kesäaikaisessa käytössä.
Teivo on tärkeä rata
Minna Mäenpää sanoo, että Tampereen Ravirata Oy:n omistama Teivo ravirata Ylöjärvellä on niin hevostalouden kuin hevosurheilun vinkkeleistä katsottuna tärkeä rata.
– Teivossa ajetaan toiseksi eniten kilpailuja. Rata sijaitsee hyvin elinvoimaisella alueella. Lisäksi Teivo on merkittävä osa muuta yhteiskuntaa.
Mäenpää antaa erityistä kiitosta Teivon loistavalle ravikoulutoiminnalle, jonka tulokset näkyvät niin nuorten kuin aikuisten keskuudessa.
Kuninkuusravit kruununjalokivi
Kuninkuusravit järjestetään tänä vuonna Forssassa. Tulevaisuudessa ne pidetään Kouvolassa, Jyväskylässä sekä Oulussa. Vuoden 2026 paikka on vielä avoinna.
Minna Mäenpää nostaa Kuninkuusravit kruununjalokiveksi. Suurtapahtuma on iso asia niin hevosurheilulle kuin koko hevosalalle.
Kuninkuusravit tekevät kunniaa suomenhevoselle. Valtakunnallisessa keskipisteessä ovat kasvattajat, valmistajat ja omistajat.
– Kuninkuusraveissa ollaan tekemisissä huippu-urheilun kanssa. Tapahtumissa on läsnä laaja tunteiden kirjo.
Mäenpää muistuttaa, että Kuninkuusraveilla on aluetaloudellisesti iso merkitys järjestäjäpaikkakunnalle.
– Raviradat ovat löytäneet hedelmällisen yhteistyön Kuninkuusravien toteuttamisessa. Toki jokaisilla Kuninkuusraveilla on aina oma, uusi organisaationsa.
