Kierrätyslannoitteita sekä maa- ja ympäristörakentamisen uusiomateriaaleja tuottava Ecolan Oy oli ECO3-alueen ensimmäisiä yrityksiä. Kiertotalouteen erikoistuneella alueella on ollut hyvä kasvaa, ja yhtiön liikevaihto ehti moninkertaistua ennen kuin se integroitui yhtiökaupalla osaksi Yara Suomea.
Ecolanin toiminta alkoi vuonna 1995 yrityksen perustajan Hannu Tukiaisen maatilalla Liperissä.
ECO3-alueelle yhtiö sijoittui vuonna 2017. Päätös laajentaa toimintaa Nokialle oli helppo: alueella oli valmiina paitsi infrastruktuuri myös luvat jätteeksi luokiteltujen materiaalien käsittelyyn. Kiertotalouteen erikoistunut elinkeinoyhtiö kruunasi konseptin.
– ECO3-alueella on ollut hyvä toimia ja kasvaa. Kehitysyhtiö Verten tuki on ollut elintärkeää menestymisen kannalta, infratuotteiden asiakas- ja tuotepäällikkö Ari Petäjistö sanoo.
– Alueen yhteinen ”ryhmänjohtaja” edistää yhteistyötä merkittävästi. Kun etsin yhteisiä hankkeita naapureiden kanssa, Verten Sakari Ermala tulee mukaan. On paljon helpompi mennä tutun kanssa kylään toiselle tutulle kuin myyntireiskana soitella uusille ihmisille. Verten tuoma tuki ja lisäarvo konkretisoituu liikevaihdossa eli se on rahanarvoista tavaraa, Petäjistö sanoo.
Nostetta on tullut myös lainsäätäjän taholta. Vuonna 2017 valtioneuvoston MaRa-asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa antoi potkua yhtiön toiminnalle. Nyt esimerkiksi rakeistetun tuhkan käytölle maanrakennuskohteessa ei tarvitse hakea erillistä lupaa, vaan siitä tehdään ELY-keskukselle rekisteröinti-ilmoitus.
– Tiedämme etukäteen, että ilmoitus menee läpi, kun tietyt ehdot täyttyvät. Kuittaus saattaa tulla ELY:stä parhaimmillaan jopa vuorokaudessa, ja rakentaminen pääsee saman tien alkuun.
Kierrätyslannoitteiden edelläkävijän kasvutarina jatkuu nykyään osana isoa, norjalaisomisteista Yara-konsernia. Syyskuussa toteutunut yrityskauppa vahvistaa Yaran asemaa kierrätyslannoitemarkkinoilla.
Yaralla kiertotaloutta toteutetaan myös hyödyntämällä uusioraaka-aineita, sivuvirtoja ja hukkalämpöä. Sivuvirtoja ovat esimerkiksi Kiinan terästeollisuuden raaka-aineeksi menevä pasute, vesiensuojelussa käytettävä kipsi ja Siilinjärven kaivokselta tuleva sivukivi, jota käytetään maanrakennukseen.
Ari Petäjistö toteaa, että yhä useammat isot yritykset ovat oivaltaneet kiertotalouden mahdollisuudet.
– Markkinat ja sijoittajat arvostavat uusiomateriaalien käyttöä. Luonnonvarojen säästäminen on asia, johon on tartuttava, ja se on mahdollista tehdä taloudellisesti kannattavalla tavalla. Kiertotalous on tulevaisuudessakin kilpailukykyinen ala, Petäjistö summaa.
– Ala elää ja muuttaa muotoaan koko ajan, kun löytyy uusia sivuvirtoja ja sovelluksia niiden hyödyntämiseen. Ainoa pysyvä asia on muutos.
Petäjistö korostaa, että ympäristön kannalta sivuvirtojen hyödyntäminen ei ole mikään pikku juttu. Kun tehdään tuhkasta rakeistettua soraa tienpohjaksi, ei tarvitse louhia ja murskata kalliota tai kaivaa harjusta hiekkaa. Harjut jatkavat työtään vedensuodattimina, ja jälkipolvetkin saavat lenkkeillä harjumaastossa.
– Kiertotalous on siitäkin hieno ala, että se elää ja muuttaa koko ajan muotoaan. Jatkuvasti löytyy uusia sivuvirtoja ja uutta teknologiaa niiden hyödyntämiseen. Ainoa, mikä pysyy, on muutos, Petäjistö toteaa.
Tärkeä osa kiertotaloutta ja kestävää kehitystä on ympäristöturvallisuus. Petäjistö kehuu uuden isännän ympäristöpolitiikkaa: ympäristövahinkojen suhteen yhtiöllä on nollatoleranssi.
Ainakin Yaralla kestävään kehitykseen liittyy myös muita eettisiä ja kohtuullisuuteen tähtääviä tapoja. Yhtiössä ei roskata, kiusata, oteta hillittömästi velkaa tai makuuteta isoja varastoja.
– Yaralla on näitä sääntöjä paksun kirjan verran, ja niitä myös noudatetaan. Ei se ole vaikeaa – nämähän ovat ihan yleisinhimillisiä periaatteita ja normaalijärkeä, Petäjistö sanoo.
