Urheilutalolla on alkanut syksyllä uusi yläkouluikäisille suunnattu mekatroniikka- ja dronekerho, jossa oppilaat pääsevät suunnittelemaan, rakentamaan ja ohjelmoimaan itse erilaisia elektronisia laitteita miehittämättömien laitteiden pioneerin Jani Hirvisen opetuksessa.
Metsäkylän teollisuusalueella sijaitsevaan halliin on kerääntynyt joukko yläkoululaisia, joiden tehtävänä on tällä kertaa laittaa alulle suunnitelma eräänlaisesta systeemistä, joka helpottaa kerhonvetäjä Jani Hirvisen arkea.
– Mulla on tuossa pajani nosto-ovessa ikkunat, joihin haluaisin näköesteen tarvittaessa. Tänään aletaan siis rakentaa ikkunan päälle semmoista läpyskää, jota voi ohjata vaikka puhelimella. Onko ideoita, mistä lähdettäisiin liikkeelle? Hirvinen kysyy oppilailtaan.
Hän kertoo olevansa ilkikurinen opettaja siinä mielessä, ettei anna oppilaille koskaan valmiita vastauksia.
– On tärkeää, että oppilaat pääsevät itse oivaltamaan, miten ja miksi jokin asia toimii. Tässä porukassa on jo selkeästi huomattavissa se, miten oppilaat pystyvät jo itse päättelemään, miten jotakin asiaa aletaan rakentaa.
”Opastan kädestä pitäen, mutta he tekevät itse ajastustyön ja rakentamisen”
Mekatroniikka- ja dronekerho alkoi syksyn alussa osana Ylöjärven harrastamisen mallia. Tavallisesti kerho pyörii urheilutalon tiloissa, mutta silloin tällöin ryhmä työskentelee myös Hirvisen yrityksen jDronicsin tiloissa Metsäkylän teollisuusalueella.
– Täällä on kaikkea, mitä elektroniikan valmistamiseen tarvitaan, Hirvinen kertoo ja esittelee oppilaille pajansa koneita, kuten laserleikkuria, cnc-laitteita ja 3D-tulostimia.
Ennen langattomasti ohjattavaa ikkunaläpyskää oppilaat ovat jo päässeet valmistamaan kerhossa oman pienen puulaatikon, jonka kansi on ohjelmoitu aukeamaan ja sulkeutumaan kovasta äänestä, esimerkiksi käsien läpsäytyksestä.
– Kaikki kerholaiset ovat saaneet omat tarvikeboksinsa eli työkalupakin, jossa on kerhossa tarvittavia välineitä. Opastan heitä ihan kädestä pitäen tekemään kaiken alusta asti itse, mutta kuitenkin niin, että he tekevät itse ajatustyön, ohjelmoimisen ja rakentamisen, Hirvinen kertoo.
Hirvinen on suunnitellut ja kehittänyt droneja mm. Interpolille ja Nasalle
Kerhon edetessä ja oppilaiden taitojen karttuessa Hirvinen aikoo opastaa heitä yhä haastavimpiin töihin.
– Olen suunnitellut, että rakennamme maassa kulkevan miehittämättömän aluksen, johon voidaan laittaa vaikkapa ultraäänitutka, jotta se osaa väistää eteen tulevia esteitä.
Hirvisen erikoisalaa ovatkin juuri miehittämättömät kauko-ohjattavat alukset, joita kansankielellä usein droneiksi kutsutaan.
Hän asuikin pitkään Bangkokissa, jossa hän työskenteli eri kansainvälisten toimijoiden kanssa kehittäen ja suunnitellen miehittämättömiä laitteita esimerkiksi sellaisille asiakkaille, kuten Interpol ja Nasa.
Nyt maisemat ovat vaihtuneet Suomeen, mutta sama kehitystyö jatkuu edelleen Metsäkylästä käsin.
Hirvinen on pitkälti itseoppinut alallaan
Kuten dronekerhon oppilaat, myös Hirvinen ajautui elektroniikan pariin jo lapsena, jolloin hän löysi itsensä jatkuvasti teknisten pulmien ja ongelmanratkaisun ääreltä.
– Olen nuoresta asti rakennellut elektroniikkaa ja ollut sillä saralla itseoppinut. Koko elämäni on aina pyörinyt teknologian ympärillä, sillä kehitystyö on intohimoni.
Hirvinen ei koskaan päätynyt jatko-opintojen pariin, vaan suuntasi 1980-luvulla suoraan peruskoulusta työelämään.
– Jatko opinnot eivät tuolloin tarjonneet minulle tarvittavaa haastetta. Koulun jälkeen vuonna 1985 siirryin suoraan elektroniikkateollisuuteen ja olen varmaankin yksi Suomen ja Pohjoismaiden nuorimpia henkilöitä, joka on vastannut pintaliitos-ladontakoneiden käytöstä ja niiden ohjelmistosuunnittelusta, hän kertoo ja lisää, että hänen nuoruudessaan Suomessa ei vielä ollut kunnollisia mahdollisuuksia jatko-kouluttautua syventävästi elektroniikan ja tietotekniikan parissa.
Ala tarjoaa valtavat mahdollisuudet
Koska Hirvinen on pitkälti itseoppinut alallaan, pitää hän erinomaisena asiana sitä, että Ylöjärven kaupunki tarjoaa oppilailleen käytännönläheisen mahdollisuuden elektroniikan ja mekaniikan harjoittelemiseen – ja vielä ilmaiseksi. Kyseessä on ala, joka tarjoaa osaajilleen valtavat mahdollisuudet.
– Tämä kerho on yksi väylä siihen, että nuoret pystyvät työllistämään itsensä tulevaisuudessa tällä suurimmalla ja kasvavalla teknologian alalla. Jos olet teknisesti orientoitunut ja kiinnostunut tästä alasta ja haluat syventyä siihen, on sinulla varma työpaikka tulevaisuudessa, Hirvinen toteaa ja sanoo, että dronekerhossa on vielä muutama vapaa paikka tekniikasta kiinnostuneille nuorille.
Dronekerhon ohella Hirvinen on suunnitellut tarjoavansa jatkossa myös yleishyödyllistä kurssitoimintaa esimerkiksi erilaisille yhdistyksille ja muille toimijoille.
Tarkoituksena on opastaa, miten miehittämättömiä laitteita voidaan käyttää, suunnitella, rakentaa ja huoltaa, ja miten laitteet toimivat eri toimintaympäristöissä niin vedessä, maalla kuin ilmassakin.
– Miehittämättömiä laitteita voidaan hyödyntää esimerkiksi vesistöjen rehevöitymiskartoituksissa, saaristoalueiden logistiikkatoimituksissa, metsien ja peltojen tuottavuuskartoituksissa, teollisten alueiden erityyppisissä saaste- ja partikkelimittauksissa, pelastustoiminnassa ja niin edelleen. Suomi on antennimastojen luvattu maa, ja miehittämättömien laitteiden avulla onnistuu esimerkiksi työkalujen toimittaminen maastossa korkealla työskentelevälle asentajalle.
