Hyvinvointialue ahmaisee sote-alan henkilöstön kunnilta – Kaikista työntekijöistä jää kuntiin alle puolet

Suomen suurimman eläkevakuuttajan Kevan tuore raportti antaa kuvaa hyvinvointialueelle siirtyvästä ja kunnissa jatkavasta henkilöstöstä Pirkanmaalla.

Pirkanmaalla kunnissa jatkavan henkilöstön määrä on arviolta noin 16 600 henkilöä (43 prosenttia) koko alueen kunta-alan henkilöstöstä. Tulevan hyvinvointialueen palvelukseen siirtyvän sote-henkilöstön määrä on noin 11 400 henkilöä (29 prosenttia).
Sote-kuntayhtymissä työskentelee Pirkanmaalla tällä hetkellä noin 7 700 henkilöä (20 prosenttia). Lisäksi hyvinvointialueelle siirtyy noin 600 pelastusalan ammattilaista (2 prosenttia) ja yhteensä arviolta noin 2400 sote- ja pelastustoimintojen tukitehtävissä työskentelevää (6 prosenttia).

Ylöjärvenkin sosiaali- ja terveysalan henkilöstö siirtyy hyvinvointialueen palvelukseen. (Arkistokuva)

– Perustettavat hyvinvointialueet sekä luovuttavat kunnat ovat suuren muutosjohtamishaasteen edessä. Tuottamamme verkkoraportti on työkalu sekä kunta-alan toimijoiden että hyvinvointialueiden käynnistämistä valmistelevien tahojen käyttöön yhteisen tilannekuvan luomiseksi. Raportin tarkoituksena on tuottaa heille tietoa hallitun siirtymän tukemiseksi sekä tuoda lisäarvoa muutoksen eri vaiheissa, Kevan kehittämispäällikkö Mikko Kenni sanoo.

Kevan arvion mukaan hyvinvointialueille on siirtymässä Suomessa yhteensä yli 260 000 kunta-alan työntekijää. Kunnista sote-henkilöstöä siirtyy noin 99 000 henkilöä. Kunnissa jatkavan kunta-alan henkilöstön määrä on noin 187 000 työntekijää.

Hyvinvointialueille siirtyy pelastushenkilöstöä yhteensä noin 7 000 henkilöä, ja lisäksi sote-toimintojen ja pelastustoimen tukihenkilöstöä arviolta 21 000 henkilöä.

Sote-kuntayhtymissä työskentelee nykyisellään noin 130 000 henkilöä. Soten alueellinen järjestämistapa vaikuttaa siihen, että kunnista siirtyvän henkilöstön määrä ja osuudet vaihtelevat eri alueiden välillä suuresti.

Työvoimapula ja eläköityminen haastavat alueita

Raporttiin on koottu ammattiryhmittäistä tietoa eläköitymisestä sekä työvoimapulasta kullakin hyvinvointialueella. Ennestään tunnettua on, että tällä hetkellä henkilöstövajausta on maanlaajuisesti kunta-alalla lähes 10 000 työntekijän verran, ja ennuste vuodelle 2030 on lähes 20 000 henkilöä.

Koko maan tasolla työvoimapula korostuu lukumääräisesti suurimmissa hoito- ja opetusalan ammattiryhmissä. Suhteellisesti suurinta henkilöstövajaus on sekä tällä hetkellä että vuoden 2030 ennusteen mukaan sosiaalityöntekijöissä, erityisopettajissa ja psykologeissa.

Analyysi työvoimantarpeesta kertoo, että Pirkanmaan alueella on kunta-alan henkilöstöstä tällä hetkellä ylitarjontaa noin 430 henkilön verran. Kysyntä ja tarjonta eivät ammattiryhmien tasolla kuitenkaan kohtaa, koska vaikka yhtäällä on työvoimaa saatavilla, toisaalla on suhteellisesti huomattavaakin henkilöstövajausta.

Ylitarjonnan arvioidaan kuitenkin muuttuvan vuoteen 2030 mennessä henkilöstövajaukseksi vajaan 50 henkilön verran. Eniten ylitarjontaa Pirkanmaan alueella on nykyisellään perhepäivä- ja lastenhoitajissa, vajausta on vastaavasti sosiaalityöntekijöissä, yleislääkäreissä ja psykologeissa.

Raportissa esitellystä eri alueiden eläköitymisennusteesta on nähtävissä, että reilu neljännes kunnissa jatkavista työntekijöistä eläköityy vuoteen 2030 mennessä. Hyvinvointialueille siirtyvästä henkilöstöstä taas arviolta joka viides jää eläkkeelle 2030 mennessä.

Pirkanmaalla reilut 26 prosenttia kunnissa jatkavasta henkilöstöstä siirtyy vanhuuseläkkeelle vuoteen 2030 mennessä, hyvinvointialueille siirtyvästä sote-henkilöstöstä 23 prosenttia ja sote-kuntayhtymissä työskentelevistä reilut 20 prosenttia. Keskimäärin puolet tästä joukosta eläköityy seuraavan viiden vuoden aikana.

– Kun eläköitymisnäkymiin yhdistetään myös väestön ikääntymisestä johtuva palvelutarpeiden kasvu sote-puolella, niin työvoimapulasta muodostuu koko valtakunnan tasolla valtavan iso, vaikea haaste, Mikko Kenni muistuttaa.