Reilu viikko sitten viisi nuorta ylöjärveläisajajaa osallistui uusitulla Iso-Vilusen radalla Tampereella järjestettyihin BMX-racingin SM- ja Suomen Cupin kilpailuihin. Kotiintuomisina oli nippu SM-mitaleita, kirkkaimpana Riina Pietilän Suomen mestaruus.
Neo Kopakkala pokkasi SM-hopeaa 8-vuotiaiden poikien sarjassa. Nella Kopakkala otti niin ikään SM-hopeaa 5–6-vuotiaiden tyttöjen sarjassa. 13–14-vuotiaiden poikien sarjassa Aleksi Reiju oli kolmas ja Juhana Pietilä kahdeksas. Sunnuntaina ajetussa Suomen Cupin osakilpailussa Nella Kopakkala oli sarjansa ykkönen. Myös Riina Pietilä ja Aleksi Reiju ylsivät palkintosijoille. He kaikki edustavat Tampere Bike Clubia.
Vaikka on kyse olympialajista, USA:sta lähtöisin oleva BMX on useimmille melko tuntematon urheilumuoto. BMX jaetaan tavallisesti kahteen osa-alueeseen: BMX-racingiin ja freestyle-lajeihin. BMX-racingissä kilpaillaan 300–400 metrin pituisella radalla, jossa on pitkiä suoria, erilaisia kumpuja, hyppyjä ja kallistettuja kaarteita. Lähtöportit on enintään kahdeksalle kuljettajalle. Freestylessa keskitytään puolestaan erilaisiin temppuihin.
– Ajetaan niin kuin motocrossia, mutta polkupyörillä, Aleksi Reijun isä Pasi Reiju kuvailee BMX-racingiä.
Laji vaatii kilpailuhenkisyyden ja rämäpäisyyden lisäksi aimo annoksen rohkeutta.
Laji aloitetaan yleensä nuorena. Esimerkiksi Neo ja Nella Kopakkala aloittivat ajamisen nelivuotiaina. Kilpailemaan pääsee viisivuotiaana.
– Paremmin uskaltaa tehdä, kun ei ole mitään itsesuojeluvaistoa, Juhana Pietilä toteaa.
Pietilän sisarukset aloittivat ajamisen kuutisen vuotta sitten.
– Kaverini harrasti BMX:ää jonkin aikaa ja katsoin, että se oli kivaa. Totesin, että haluan myös ja sitten Riina tuli perässä, Juhana Pietilä kertoo.
Aleksi Reiju innostui lajista viitisen vuotta sitten, kun hän kävi veljensä kanssa testaamassa BMX-radan vieressä olevaa trial-pyöräilypuistoa.
Aleksin veli kävi samalla ajamassa BMX-radalla. Hän ei jäänyt lajiin koukkuun, mutta Aleksista laji näytti hauskalta ja hän on ajanut siitä lähtien.
”Mutarallia”
Päällimmäisenä kilpailijoilla oli mielessä sunnuntainen Cupin kisa, joka muodostui ”mutaralliksi”, kun kova vesisade pehmitti uuden radan kivituhkapinnan. Kilpailuun kuuluu tavallisesti neljä motoa eli lähtöä, mutta nyt niitä ajettiin vain kolme.
– Sunnuntaina rata oli vähän pehmoinen. Siellä ei päässyt kauhean kovaa, kun pyörä upposi ja vauhti hidastui, Riina Pietilä kertoo.
– Siinä missä oli mutaa, muiden piti työntää pyörää, mutta Nella vaan polki siitä läpi ja voitti, kahdeksanvuotias Neo Kopakkala kertoo. Hän harmitteli viimeisen lähdön perumista, sillä Neon oma kokonaissijoitus Cupissa olisi saattanut olla parempi, jos finaalikierros olisi ajettu.
Aleksi Reiju, 13, oli tyytyväinen viikonlopun suorituksiinsa.
– Kisat meni hyvin, kun sarjassa oli 14-vuotiaitakin.
Myös Juhana Pietilän, 14, kisatavoite täyttyi, kun hän pääsi SM-kisan A-finaaliin.
Kisaaminen on kivaa
– BMX:ssä kivointa on kisaaminen ja hyppyjen harjoittelu, Riina Pietilä kertoo.
Hänellä on neljä Suomen mestaruutta ja kolme Cupin kokonaisvoittoa. Riinan tavoitteena on voittaa lajin maailmanmestaruus. Ensimmäinen kansainvälinen arvokilpailu on kuitenkin PM-kilpailu, jota on siirretty koronan takia.
Juhana Pietilän mielestä ajaminen itsessään on hauskaa. Neo Kopakkalasta lajissa kivaa on manuttaminen (eturenkaan nosto ilman polkemista) ja hyppinen, jolloin tuntuu siltä, että ihan kuin lentäisi.
– Se tuntuu kivalta, kun saa lähtömäestä vauhtia, hän lisää.
Myös Neon pikkusisko Nella tykkää vauhdista. Aleksi Reiju puolestaan tykkää lajitekniikasta ja kisaamisesta. Hänen tavoitteenaan on päästä maailmalle kisaamaan.
Vauhdikkaassa lajissa tulee kaatumisia, mutta ylöjärveläiskuskit ovat välttyneet suuremmilta kolhuilta.
– Joskus saattaa vähän pelottaa, kun on täysi portillinen eli kahdeksan lähdössä, ja tulee enemmän ruuhkia ja joutuu jarruttamaan paljon, Riina Pietilä sanoo.
Tärkeä lähtö ja ohitus
Pyörien runkokoot vaihtelevat, eikä niissä ole vaihteita eikä etujarruja. Vakiopyörissä rengaskoko on 20 tuumaa. Pyörät ja osat tilataan tavallisesti ulkomailta tai ostetaan käytettynä. Vanhemmat kuljettajat ajavat lukko- ja nuorimmat avopolkimilla. Pakollisiin varusteisiin kuuluu muun muassa leukasuojallinen kypärä ja erilaisia suojavarusteita.
Radat ovat profiililtaan erilaisia, ja niissä on kolme asfaltoitua kaarretta. Lähtöportti on mäen päällä, josta kuljettajat saavat alkuvauhdin suoritukseensa.
Kisassa tärkeitä ovat lähtö, oikean ajolinjan valinta sekä ohitukset.
– Ohittaminen on helpointa mutkissa, Juhana Pietilä sanoo.
Radalla edetään polkemalla ja pumppaamalla, jolloin käsien ja jalkojen liikkeellä pidetään pyörän vauhtia yllä kummun suuntaisesti.
– Jos ei pumppaa, niin voi käydä niin, että lentää vastakumpuun ja lentää tangon yli, Riina Pietilä kertoo.
Talvella BMX:ää ei ajeta, vaan silloin treenataan monipuolisesti lihaskuntoa ja muita lajeja. Neo ja Nella Kopakkala muun muassa trikkaavat ja käyvät trampoliinilla.
– Niistä tulee käsi- ja jalkavoimia, joita BMX:ssä tarvitaan aika paljon, Neo kertoo.
Kesällä harjoitukset koostuvat pääasiassa tekniikkatreeneistä radalla ja leireistä.
Yksi tärkeä asia BMX:ssä ovat myös eri puolilta Suomea olevat kaverit.
– Sarjassani me kaikki tunnemme toisemme tosi hyvin ja pystymme olemaan kavereita, vaikka oltaisiinkin eri paikoista, Riina Pietilä sanoo.
