Asuntojen ylikuumenemisongelma teettää vielä kauan ja paljon työtä

Ympäristöministeriön yli-insinööri Timo Lahti ihmettelee sitä, 2020-luvulla yhdellekään auton ostajalle ei tulisi mieleenkään hankkia autoa, jossa ei ole jäähdytysjärjestelmää. - Mutta, miksi ihmiset hankkivat edelleen asuntoja, joissa jäähdyttäminen ei vastaa tulevaisuuden tarpeisiin, hän perää. (Kuva: Ympäristöministeriö)
Ympäristöministeriön yli-insinööri Timo Lahti ihmettelee sitä, että 2020-luvulla yhdellekään auton ostajalle ei tulisi mieleenkään hankkia autoa, jossa ei ole jäähdytysjärjestelmää. – Mutta, miksi ihmiset hankkivat edelleen asuntoja, joissa jäähdyttäminen ei vastaa tulevaisuuden tarpeisiin, hän perää. (Kuva: Ympäristöministeriö)

Vuoden 2023 syyskuun loppuun saakka ympäristöministeriön yli-insinöörinä työskentelevä Timo Lahti paneutuu rakennusten kosteustekniseen toimivuuteen, terveellisyyteen ja rakennusten huoltoon sekä ylläpitoon liittyvään säädösvalmisteluun. Hänen työsarkaansa on lisäksi rakennusten ja rakentamisen sopeutuminen ilmastonmuutokseen. Päätavoitteena on viedä eteenpäin rakennusalaa ja myötävaikuttaa terveemmän rakentamisen toteutumiseen.

Ympäristöministeriön yli-insinööri Timo Lahti nostaa esille kolme tutkimustyötä, joissa viitoitetaan maamme rakennetun ympäristön suhdetta ilmastonmuutokseen. Ne ovat Rakennetun ympäristön säätiedot muuttuvassa ympäristössä (valmis), Rakentamisen mitoitussäästöt (valmistuu helmikuussa 2022) ja Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien kartoitus Suomen rakennuskannalle ja rakentamiselle.

Lahti kiittelee Ilmatieteen laitoksen korkeatasoista tutkimustyötä. Nyt se on tuottanut kolme ilmastomallia mittaushistorian ja simuloinnin avulla. Simuloinnit on toteutettu neljälle säärasitusvyöhykkeelle eli rannikolle, Etelä-Suomelle, sisämaalle sekä Pohjois-Suomelle.

– Tämä data on erittäin insinööriystävällistä. Tiedämme konkreettisesti, miten ilmastonmuutos vaikuttaa rakennuksiin ja miten rakentamista on kehitettävä. Ovatko muutokset isoja vai pieniä, minkälaiset rakenteet muodostavat riskin. Konkreettisina asioina nämä ovat homeriskin kasvaminen ja sisäilman ylilämpeneminen, Lahti tarkentaa.

Simulointimalleja on kolme kappaletta, mutta Lahti muistuttaa, ettei kukaan voi vielä tietää, mikä vaihtoehdoista lopulta toteutuu.

Vapaaehtoisesti voi tehdä asetuksia enemmän

Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus tapahtuu maassamme kreivin aikaan. Lakiehdotus lähtee näinä aikoina lausunnoille. Uudistuksen päätavoitteita ovat hiilineutraali yhteiskunta, luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen, rakentamisen laadun parantaminen sekä digitalisaation edistäminen.

Timo Lahti sanoo, että uusin tieto siirretään tuleviin asetuksiin.

– Esimerkiksi jokaisen pientalorakentajan on hyvä muistaa, että asetuksissa on aina vähimmäisvaatimukset. Jokainen saa tehdä asiat niin laadukkaasti ja hyvin kuin haluaa. Kannustan vapaaehtoisiin tulevaisuusratkaisuihin, Lahti toteaa.

Lahti antaa yhden ohjeen niin olemassa olevia rakennuksia korjaaville ja remontoiville kuin uuden rakentajille:

– Ykkösasia on käyttää aina asiantuntijoita ja jokaisen alan ammattilaisia, Lahti kiteyttää.

Lahti kannustaa yksityisiä kodin hankkijoita kiinnittämään erityistä huomiota kunkin kohteen sisäilmaolosuhteisiin, kuten jäähdytykseen.

– 2020-luvulla yhdellekään auton ostajalle ei tulisi mieleenkään hankkia autoa, jossa ei ole jäähdytysjärjestelmää. Mutta, miksi ihmiset hankkivat edelleen asuntoja, joissa jäähdyttäminen ei vastaa tulevaisuuden tarpeisiin, Lahti herättelee.

Asuntojen ylikuumenemisongelman ja -haasteen saattamisessa ihmisten tietoisuuteen on vielä paljon valistustyötä tehtävänä.

Rakennuksen on pysyttävä kuivana

Timo Lahti painottaa, ilmastonmuutos haastaa peruskiinteistön ylläpidon.

– Asian ydin on siinä, että rakennuksen on pysyttävä kuivana, ja rakennus on pystyttävä kuivaamaan, Lahti tiivistää.

Lahden mukaan maassamme olisi otettava nykyistä tiukemmin tavaksi rakennusten ennakoiva korjaaminen. Konkreettisena esimerkkinä on ilmanvaihdon oikeanlainen toiminta.

– Näin toimien vältytään isoilta ongelmilta, Lahti perustelee.

Nikora Oy:n toimitusjohtaja Niko Riskilä sanoo, että ilmastonmuutoksen haasteet tunnistetaan, ja ne otetaan huomioon jokapäiväisessä työssä. Rakennustyömailla syntyy erittäin paljon pahvijätettä. Sen kerääminen on hyvässä vauhdissa. (Kuva: Matti Pulkkinen)
Nikora Oy:n toimitusjohtaja Niko Riskilä sanoo, että ilmastonmuutoksen haasteet tunnistetaan, ja ne otetaan huomioon jokapäiväisessä työssä. Rakennustyömailla syntyy erittäin paljon pahvijätettä. Sen kerääminen on hyvässä vauhdissa. (Kuva: Matti Pulkkinen)

”Kannamme oman kortemme kekoon”

Ylöjärveläisen rakennusliikkeen Nikora Oy:n toimitusjohtaja Niko Riskilä kertoo, ilmastonmuutos otetaan aktiivisesti huomioon kaikessa tekemisessä.

– Kannamme oman kortemme kekoon. Pohdimme kaikkia asioita siitä näkökulmasta, miten me pystymme omilla toimillamme vaikuttamaan myönteisesti ympäristöömme liittyviin asioihin, miten meidän hiilikädenjälkemme olisi pienempi, hän sanoo.

Riskilän tavoitteena on saattaa yrityksensä toimialan edelläkävijöiden joukkoon. Päämäärää kohti kuljetaan pohtimalla jokaista rakennuskohdetta ja miten kullakin työmaalla toimitaan. Kohteessa konkretiaa ovat siellä käytettävät materiaalit. Työmaalla syntyy varsin paljon jätettä, joten sen oikeanlainen käsitteleminen tarjoaa vastauksia haasteisiin.

– Käytämme rakennuksissamme paljon puuta. Totta kai puiden kaataminen, syntyvä hakkuuaukko tekee aukon hiilinieluun. Olemme ratkaisseet haasteen siten, että olemme yhteistyössä hiilikompensaatiota myyvän yrityksen kanssa. Se toteuttaa uuden metsän istutuksia eri puolilla Suomea. Näin kasvaa uutta metsää ja saadaan uutta hiilinielua, Riskilä kertoo.

Nikora Oy:ssä keskitytään rakennustyömailla syntyvään jätteiden määrään. Yrityksessä huomattiin, että sekatavarajätteessä on erittäin paljon pahvia. Nyt pahvi kerätään erikseen, ja se toimitetaan oikeaan loppuosoitteeseen.

Riskilä toteaa, että yritys selvittää koko ajan, mitä muita jätteen osia se voisi kierrättää.

– Iso juttu on se, että rakennustuotteissa, kuten sisustusmateriaaleissa, on nykyään saatavilla vihreitä, ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja. Näiden suosiminen on jo teko sinänsä, Riskilä miettii.

MATTI PULKKINEN