Kuntaliiton strategia- ja kehitysjohtaja Markus Paunilla on kannustavia terveisiä maamme kuntiin. Hän korostaa, että sote-uudistuksen jälkeinen kunta voi olla merkittävästi enemmän kuin tämänhetkinen kunta. Kuntajohtajuuskin saattaa kokea renessanssin, sillä kunnat tarvitsevat vastaisuudessa ohjaksiinsa innovaattoreita, uuden kuntakulttuurin toteuttajia. Nyt on korkea aika antaa kasvot toisistaan hyvinkin erilaisille kunnille, ja nostaa päivänvaloon kuntien persoonalliset näkökulmat. Kuntien voimavarana on tiivis yhteistyö hyvinvointialueiden kanssa.
Tulevaisuuden uudenlainen kunta tulee, oletko valmis?
Kuntaliiton strategia- ja kehitysjohtaja Markus Paunin mielestä sote-uudistuksesta olisi tullut säätää varsin erilaisena etenkin suurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen näkökulmasta katsottuna. Mutta nyt on syytä kääntää katse tulevaan.
– Tulevaisuuden kunta voi niin halutessaan olla enemmän kuin nykyinen kunta. Missään tapauksessa se ei ole yhtä kuin nykymuotoinen kunta miinus sote, Pauni herättelee.
Pauni muistuttaa, että maassamme on runsaat 300 kovinkin erilaista kuntaa. Hänen mielestään nyt jos koskaan on korkea aika virittää laaja keskustelu kuntien erilaisista näkökulmista.
– Monissa keskusteluissa kunnista puhutaan yhtenä möykkynä. Kuntakenttä jos mikä on moni-ilmeinen, Pauni perustelee.
Kuntajohtajuuteen uutta buustia
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus pyyhkäisee noin puolet kunnan budjetista ja henkilöstöstä hyvinvointialueille. Uusimuotoiseen kuntaan tarvitaan nykyistä merkittävästi pienempi organisaatio.
Markus Pauni nostaa esille mitalin toisen puolen.
– Uudessa tilanteessa kuntajohtajuudesta saattavat hyvin innostua ja kiinnostua ammattilaiset, joiden mielenkiinto ja tavoitteet kohdistuvat strategiseen johtamiseen. Uusimuotoisessa kunnassa toiminta ei ole yhtä vahvasti säädeltyä kuin perinteisessä kunnassa, koska tiukimmin säädelty sote-toimiala poistuu, Pauni kertoo.
Kuntalaisvaikuttamista uusin keinoin
Markus Pauni sanoo, että monet tutkimukset osoittavat kuntalaisilla olevan vahva halu vaikuttaa kotipaikkakuntansa asioihin.
– Tämä vaikuttamisen tarve ei kanavoidu perinteisten poliittisten puolueiden kautta. Kuten kesäkuisista ja niitä edeltävistä kuntavaaleista olemme nähneet, äänestysprosentit jäävät varsin alhaisiksi.
Pauni näkee, että uudenlainen kunta voi niin halutessaan olla demokratian uudistava voima. Viisastenkivi on löytää ratkaisu siihen, miten kuntalaiset haluaisivat vaikuttaa heitä koskeviin asioihin.
Työllisyyspalvelut iso mahdollisuus
Työllisyys- ja elinkeinopalvelut siirtyvät kuntien vastuulle vuonna 2024.
Markus Pauni korostaa, että TE-palvelut merkitsevät kunnille isoa mahdollisuutta. Kuntatasolla ollaan lähellä työnantajia ja yrityksiä, ja TE-palvelut ovat työnhakijoille lähipalveluja.
– Lisäksi on tärkeää, että kunnilla on koulutustehtävä. TE-palveluilla on hedelmällistä rajapintaa monessa kohdassa, esimerkiksi toisen asteen koulutuksessa.
Pauni teroittaa, että kunnilla on voimakas intressi onnistua TE-palveluiden tuottamisessa. Tulokset ovat tiiviissä yhteydessä kunnan elinvoiman lisäämiseen. Hyvät tulokset näkyvät pienenevinä työmarkkinatukikuluina.
– Työllisyys- ja elinkeinopalveluiden siirtyminen kunnille on muutoksena erittäin iso. Muutos onkin syytä johtaa hyvin. Varmaa on, että etenkin pienet kunnat tulevat tekemään yhteistyötä TE-palveluiden toteuttamisessa, Pauni miettii.
Hedelmälliseen yhteistyöhön
Kunnat ovat ainutlaatuisen muutoksen ja mahdollisuuksien äärellä, kun ne luovuttavat sote-palvelut parhaillaan rakennettaville hyvinvointialueille.
Markus Pauni painottaa, että jokaisella kunnalla on vastaisuudessakin tärkeä yhteistyön ruutu.
– Kunnalla ja hyvinvointialueella on jatkossakin varsin runsaasti yhdyspintoja, joten toimiva yhteistyö on välttämätöntä. Asiakkaina molemmilla ovat samat kuntalaiset. Ja kunnalla on edelleenkin merkittävä rooli asukkaidensa hyvinvoinnin edistäjänä.
Pauni sanoo, etteivät kunnat ja hyvinvointialueet saa päätyä keskinäiseen kilpailuun. Niiden on sovittava ja löydettävä oikeat roolinsa.
Realismi on valttia
Kesäkuisissa kuntavaaleissa valitut kunnan- ja kaupunginvaltuustot ovat keskiössä historiallisessa kuntakentän muutoksessa, jossa sotepalvelut siirtyvät kunnilta hyvinvointialueille, ja työllisyys- ja elinkeinopalvelut valtiolta kunnille.
Markus Paunin mukaan kunnissa on nyt tärkeää tehdä realistinen kuntastrategia.
– Yhteisesti sovittavassa päämäärässä on tunnistettava oman kunnan vahvuudet ja menestystekijät, ne asiat, joilla voidaan vahvistaa vetovoimaa, ja joiden varaan tulevaisuutta kyetään kestävästi rakentamaan. Nyt realismi on valttia, Pauni teroittaa.
Pauni iskee faktan pöytään: Jokainen Suomen 309 kunnasta ei voi kasvaa!
– Toimiva mahdollisuus on olla myös hallitun supistumisen kuntana. Näissäkin kunnissa pystytään elämään hyvää arkea, Pauni toteaa.
– Yleisen, kattavan ison kuvan avaaminen on ratkaisevaa. On hyväksyttävä tosiasiat. Tärkeää on sanoittaa myös syyt ja seuraukset siitä, miten ja miksi nykyiseen vallitsevaan tilanteeseen on tultu ja mitä eletystä voidaan ottaa opiksi. Avoin keskustelu on kaiken uuden luomisen a ja o. Uudenlainen kunta olisi nähtävä alustana hyvin erilaiselle toimeliaisuudelle.
Pauni lähettäjää jokaiseen maamme kuntaan kannustavat terveisensä.
– Kääntäkää tässä uudessa tilanteessa positiivisuuden puhdas. Uudella kunnalla on aidosti nykyistä enemmän mahdollisuuksia omatoimiseen kehitystyöhön.
Paunin mielestä uudenlaiset kunnat voisivat rakentaa tulevaisuutensa Yhdistyneiden Kansakuntien jäsenmaiden sopimaan kestävän kehityksen toimintaohjelmaan (Agenda 2030) nojaten. Kestävää kehitystä tavoiteltaessa pyritään ottamaan ympäristö, talous ja ihminen tasavertaisesti huomioon.
MATTI PULKKINEN
