Lueskelin Timo Halttulan mielipidekirjoitusta (YU 19.5.) ja ensimmäisenä ajatuksena tuli mieleen, tietääkö kirjoittaja, että Ylöjärvi on hieman isompi kuin se viiden kilometrin siivu eteläkärjessä, johon raitiolinjaa pitäisi väkisin rakentaa ja sitoutua Tampereen konkurssipesään. Piti ihan tarkistaa kartasta, onko kaunis puutarhakaupunkimme dramaattisesti kutistunut. Karttapaikan ohjelma ilmoitti etelästä pohjoiseen mitattaessa 73 kilometriä ja kuntarajatkin näkyivät olevan vielä samoilla sijoillaan eli huoli ohi.
Samassa kirjoituksessa ruodittiin, ettei kokonaiskuvaa osata katsoa, mutta mielestäni kokonaiskuvaan kuuluu koko Ylöjärvi. Sitä kuvaa katsoessa on valtatie 65 ainoa pohjois-eteläsuunnassa Ylöjärven läpi kulkeva valtatie. Tiellä kulkee paljon henkilö- ja rahtiliikennettä, ja se on jo merkitty peruskunnostusta vaativaksi Kyrönlahden Virtain väliltä. Sen peruskunnostus olisi investointien ja kasvun kannalta suuri ryhtiliike. Saisimme asukkaita ja yritystoimintaa lisää koko Ylöjärven alueelle. Meidän pitäisi vaikka karvalakkilähetystöillä paineistaa Arkadianmäkeä, jotta asia menisi eteenpäin.
Vihreään ajatusmaailmaan vain ei tunnu sopivan ajatus asfaltoidusta tiestä, jossa rekka kulkee ja vie rahanarvoista rahtia. Pitäisi ilmeisesti kaupungintalolta pohjoiseen mennä vain reppu selässä kinttupolkuja pitkin raivaamattomassa metsässä, ettei vahingossa hiilinielua tuhoa.
Raitiotien tuotto-odotuksista myös kerrottiin kirjoituksessa naapurin puolelta iloisia kuulumisia. 30 miljoonaa oli alittunut alkuperäinen kustannusarvio, joka oli 238,8 miljoonaa. Eli 12,5 prosenttia oli säästynyt. Meidän hintalapussa se tekisi samalla Tokmannin tarjouksella loppusummaksi noin 110 miljoonaa. On se silti aika raju hinta siitä, että Timo Halttula pääsee kotioveltaan reinot jalassa ratikkaan. Ehkä sen verran voisi kuitenkin reippailla, että polkee pyörällään Ylöjärven lähijuna-asemalle ja jatkaa siitä Tampereen keskustaan.
Kyllä se lähijunakin saadaan lisäraiteen myötä. Lisäraiteelle on painetta valtiovallalla, joten pidetään vain malttia asian suhteen ja viedään viestiä valtiovallan suuntaan, että meilläkin olisi asemalle tarvetta. Vihreätkin olivat vielä hetki sitten lähijunaa rummuttamassa, mutta nyt on mennyt vissiin rummunkalvo puhki, kun äänen sävy on muuttunut lähijunaa vastaan.
Tuntuu myös, että puolestapuhujat argumentoivat maan arvon nousulla raitiotien varrelta. Se on ohut perustelu, jos kerran rahastettavaa maan myyntivoittoa pitää riittävänä kattamaan ratikan rakentamisen. Rakentaminen on vain alkumarssi menoerille, jotka muodostuvat sen jälkeen verorahalla maksamistamme tyhjistä istumapaikoista. Eli matkustajamäärät ovat liian pienet kattaakseen käyttökustannukset, vaikka lisärakentamista alueelle tapahtuisikin. Pidetään nyt vaan maltti mielessä ja rahat taskussa eikä lähdetä niitä tuhlaamaan, vaikka naapurista niin houkuttelevatkin.
Hannu Ruuska
kaupunginvaltuutettu, kuntavaaliehdokas (ps.)
Kommentointi on suljettu.