Maanviljelijä, sotaveteraani Paavo Mäntyniemi syntyi 27.5.1923 kotitilallaan Viljakkalassa ja kuoli 25.2.2021 Ylöjärvellä. Paavo Mäntyniemen isän sukujuuret olivat Ikaalisista ja äidin Viljakkalasta.
Kummaltakin puolelta suvut ovat laajat ja Paavollakin oli 54 serkkua. Paavo avioitui 1945 Kerttu os. Nukarin kanssa ja heillä on neljä lasta, 7 lastenlasta ja 10 lastenlastenlasta.
Elämäntyönsä Paavo Mäntyniemi teki Viljakkalan Karhen kylän Nopan / Mäntyniemen tilalla ensin vanhempiensa apuna ja isäntänä 1947-1985 ja sen jälkeen edesmenneen poikansa Teuvon perheen apuna. Tilan päätuotanto oli maito ja nautakarjan kasvattaminen.
Tuotannon pyörittämisen hoitovastuusta pitää mainita Paavon v. 2004 kuolleen vaimon Kertun poikkeuksellisen vahva rooli. Nopan tilan kehittäminen ja pelto- ja metsätyöt olivat Paavon vastuulla. Hän ylläpiti tilan omaa museota, jossa on merkittävä määrä erilaista maatalous-ja talousesinettä.
Perheen ainoana poikana hän sai huomiota osakseen sekä vastuuta ja tehtäviä lapsesta alkaen ja se loi hyvää pohjaa luottamustoimiin ja tarvittavaa itseluottamusta virkamiesten kanssa asiointiin.
Paavo Mäntyniemi oli mm. erinomainen tosiperusteisten juttujen ja asioiden kertoja. Hän muisti hämmästyttävän yksityiskohtaisesti elämässään kohdanneiden ihmisten nimet ja tehtävät sekä sukulaistensa osalta vielä syntymäajat. Hänen kertomustensa virta oli jatkuva, kunhan sai kuulijoita. Hän kirjoitti tarkkoja kuvauksia kotikylänsä Karhen asioista Karhe-seuran innoittamana.
Kerttu ja Paavo järjestivät Mäntyniemessä kymmeniä erilaisia juhlatilaisuuksia vuosien varrella kuten yhdistysten kutsuja, kinkereitä, syntymäpäiviä ja häitä sekä sukutapaamisia. Näissä tilaisuuksissa on käynyt satoja henkilöitä.
Toiminta Keskustapuolueessa Karhella ja Keskustan Viljakkalan kunnallisjärjestössä vuosina 1952-1978 oli perusta lukuisiin luottamustoimiin, joita hän hoiti antaumuksella.
Hän oli Viljakkalan kunnanvaltuutettuna yhteensä 25 vuotta alkaen vuodesta 1954 vuoteen 1979 ja vuosina 1980 – 1984 kunnanhallituksen jäsen sekä Viljakkalan srk:n kirkkovaltuustossa 10 vuotta.
Merkittävimpiä Paavon aloitteita kunnallispolitiikassa olivat Karhen seudun maanteiden kehittäminen. Paavo on kirjoittanut myös Nopanperäntien historiikin.
Hän on ollut mm. Pirkanmaan Maatalouskeskuksen johtokunnan jäsen ja varapuheenjohtaja. Ylöjärven Osuuspankin hallinnossa luottamusmiehenä ollessaan Paavo esitti pankkimiehille, että pankki rakennuttaisi Karhelle toimitalon. Hän esitti, että pankin rakennukseen tulisivat kauppa ja posti vuokralle.
Kaikki järjestyi Paavon esittämällä tavalla. Liiketalo, missä oli Osuuspankki ja Talouskauppa sekä Posti, rakennettiin vuonna 1963. Tilanteet muuttuivat vuosien varrella ja 2000-luvulla kylällä ei enää ollut pankki-, kauppa- eikä postitoimintoja.
Paavo Mäntyniemi on saanut mm. Suomen Sotaveteraaniliitolta kultaisen ansioristin, Osuuspankkijärjestöjen, Keskustapuolueen, Eläkeliiton ja Maatalouskeskusten liiton kultaisen ansiomerkin sekä Maataloustuottajain keskusliiton ansiomerkin. Sotilaspoikaristitoimikunta on myöntänyt hänelle sotilaspoikaristin osallistumisesta sotilaspoikatoimintaan ja suojeluskuntatoimintaan.
Itsenäisyyspäivänä 6.12.1976 maanviljelijä Paavo Mäntyniemelle on myönnetty Suomen Valkoisen Ruusun Ritarikunnan 1. luokan mitali kultaristein ja 6.12.1994 hänelle on myönnetty Suomen Leijonan Ritarikunnan ansioristi.
Paavon ystävät oppivat tuntemaan hänet isänmaan ystävänä ja sotaveteraanina. Paavo pelkäsi, että kutsunnoissa 1941 hänet hylätään eikä pääsekään sotaan, koska oli pienikokoinen, mutta kokoa ja painoa oli kertynyt ja Paavo pääsi sotaväkeen 1942 ja edelleen rintamalle kesällä 1942 Viipurin rintamalohkolle Metsäpirtin pitäjään ja Saarioisten kylään ja edelleen etulinjavastuulle Tappari-lohkolle.
Paavon palvelusyksikkö oli aluksi JR 16 ja myöhemmin 19. prikaati. Paavo Mäntyniemi otti osaa taisteluihin: Metsäpirtti, Tappari, Taipale ja Sakkola. Hänet palkittiin 2. luokan Vapaudenmitalilla. Sotilasarvoltaan hän oli korpraali ja sai rintamasotilastunnuksen 1970. Hän oli Viljakkalan Sotaveteraanien perustajajäsen ja hallituksen jäsen vuodesta 1973 lähtien.
Hän on ollut useina vuosina kutsunnoissa Hämeenkyrössä ja Ylöjärvellä pitämässä sotaveteraanin puheen ja tervehdyksen, viimeksi syksyllä 2018. Hän on toimittanut kirjan yhdessä Viljakkalan sotaveteraanien kanssa viljakkalalaisten sotaveteraanien kokemuksista sodassa.
Paavo on ottanut osaa aktiivisesti oman sotilasyksikkönsä panssarikillan perustamiseen ja toimintaan. Paavo Mäntyniemi on pitänyt viljakkalalaisten sotaveteraanien siunaustilaisuuksissa muistopuheen useasti. Koronan takia Paavon siunaustilaisuus pidettiin läheisten läsnä ollessa. Muistamme Paavo Mäntyniemen vaatimattomana ja ystävällisenä sotaveteraanina.
Aarno Lankinen, Paavo Mäntyniemen vävy
