Juuri nyt olisi otollinen aika ja hedelmällinen maaperä reivata jokaisen kunnan toimintakulttuuria 2020-luvun tarpeita ja haasteita vastaaviksi. Desperado Designsin Riku Sirén tietää laajasta kuntakokemuksestaan, että julkisen sektorin muutokset tapahtuvat hitaasti. Hänen mielestään tulevaisuuden voittajiksi mielivillä kunnilla on kuitenkin aito mahdollisuus pyöräyttää iänikuiset käytännöt päälaelleen. Uudistaja korostaa, että moderni kunta on enemmän yhteisö kuin hallinto-organisaatio. Muutokset toteutetaan asukaskärjellä.
Desperado Designs -tiimi eli Riku Sirén, Sami Ylipihlaja, Erno Launo sekä Marika Järvinen elävät mielenkiintoista aikaa. Nelikon idea ja ehdotus alustasta, jolla aktivoidaan kuntalaisten omaehtoista toimintaa, on jo käytössä pohjoiskarjalaisessa Joensuun kaupungissa. Alustaprojekti linkittyy tulevaisuuden kunnan yhteisöolemukseen, mutta se ei sitä yksin ratko.
Päätyönään tamperelainen Riku Sirén toimii kehittämispäällikkönä Pirkanmaan sote-uudistuksessa. Tamperelainen Sami Ylipihlaja on Huittisten kaupungin hallintojohtaja. Espoolainen Erno Launo työskentelee VALO Workin liiketoimintajohtajana. Kangasalalainen Marika Järvinen on kehityspäällikkönä Tays Kehitysyhtiö Oy:n kehittämispäällikkö.
Sirénin, Ylipihlajan, Launon sekä Järvisen innovaatio selviytyi voittajaksi Klash-kuntainnovaatiokilpailussa. Klash on Kuntaliiton toteuttama valtakunnallinen haastekilpailu ja ideakiihdyttämö, jossa haetaan uusia ratkaisuja kuntien määrittelemiin ongelmiin. Ratkaisut keskittyvät lisäämään ihmisten, ympäristön ja talouden hyvinvointia.
Riku Sirén odottaa, että maamme kunnat kiinnostuisivat laajasti Kuntamatch-osallisuusalustasta. Hänen mielestään kesäkuussa pidettävien kuntavaalien keskusteluissa olisi terveellistä taittaa peistä siitä, millainen kunta pystyy täyttämään käytävissä vaaleissa annettavat lupaukset. Sirén muistuttaa, että vaalidebateissa pakkaa jäädä käsittelemättä tärkein eli miten palvelut loppujen lopuksi toteutetaan.
Vapaaehtoinen tekeminen harvinaista
Riku Sirén tunnetaan raikkaista ja railakoista kuntakentän visioistaan.
– Tosiasia on, että julkinen sektori muuttuu kovin hitaasti. Meillä on vallalla katteetonta optimismia, mutta onneksi myös katteellista toiveikkuutta, hän sanoo.
– Kunta ei ole vain vaakuna, eikä kunta ole sen rakenteita varten. Kuntaihmisten keskuuteen on juurtunut tiukasti ajatus, jonka mukaan kunnan asema tai rooli olisi erityisen kiinnostava suuren yleisön keskuudessa. Tärkeää olisikin kiillottaa käsitystä, että kunta on demokratian ensimmäinen ja lähin rajapinta kansalaisiin päin. Tästä johtuen jäykkyydelle, pönötykselle eikä organisaatiolähtöisyydelle ole jalansijaa.
Sirénin mielestä maamme kunnat ovat hallintonsa pitkän perinteen vankeja. Aito laajan mittakaavan ravistelu on tuiki harvinaista mutta pienikin uusiutuminen olisi hyväksi.
– Kunnat uudistavat käytäntöjään hyvin yleisesti vasta sitten, kun niiden toimintaa ohjaavat ja säätelevät lait muuttuvat. Lait otetaan tosissaan, hän toteaa.
Sirén muistuttaa, että kunnilla olisivat täydet mahdollisuudet pyöräyttää tekemisensä täysin päälaelleen ja modernisoida arkeaan vapaaehtoisin ottein.
– Jos sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus toteutuisi ja sen seurauksena hyvinvointialueet syntyisivät, kuntamme olisivat täysin uuden näkymän äärellä. Elämme siis otollista uudistamisen aikaa, hän vinkkaa.
Kunta on oikeasti yhteisö
Suomalaisilla on vahvasti ymmärrys, että kuntamme ovat pääsääntöisesti byrokraattisia hallinto-organisaatioita.
Riku Sirén juurruttaa uutta oivallusta, jonka mukaan tulevaisuuden kunnat ovat enemmässä määrin yhteisöjä. Hänen mukaansa kuntalaisista on kattavampaa puhua asukkaina kuin asiakkaina.
– Luomassamme Kuntamatch-osallisuusalustassa on voimakas kytkentä nimenomaan tulevaisuuden kuntaan. Se ei ole vain tekninen ratkaisu. Olennaista on, että olemme jo hahmotelleet sen, miten kunta ja kuntalaiset puhaltavat yhteen hiileen eli toimivat aidosti yhdessä, hän avaa.
Sirénin mukaan paras konkretia kuoriutuu kunkin kunnan asukkaiden omaehtoisesta toiminnasta. Tästä kuntalaisten aktivoitumisesta odotetaan pankin räjäyttämistä myös Joensuussa, jossa Desperado Designsin luoma pilotti alkaa sammota tuloksia.
– Tiedämme, että kunnissa on esteitä ja pullonkauloja, joihin kuntalaisaktiivisuus ja asukkaiden omatoimisuus törmää kuin seinään, hän herättelee.
Sirénin mielestä jäykästä ja pölyttyneestä toimintakulttuuristaan irtautuva kunta tarjoaisi aidosti mahdollisuuksia ja kannustaisi asukkaitaan hyödyntämään niitä.
– Jokaisella kunnalla on paljon osaamista, tiloja sekä rahaakin, hän listaa.
Kuulostaako tutultu? Koulun X rehtori on päättänyt kiven kovasti, ettei hänen hallinnoimassaan koulussa sallita ilta- eikä yötoimintaa. Tuiki tavallinen perustelu on, ettei paikkoja haluta rikottavan.
– Kunnan tilat ja yhteiset alueet on tehty kuntalaisten verorahoilla. Ne eivät siis ole esimerkiksi jonkin rehtorin. Esimerkki osoittaa, että pahimmillaan yksittäinen henkilö voi olla tulppana. Kunnissa on paljon harrastustoimintaa, jolle esimerkiksi koulujen tilat tarjoaisivat kannustavan ympäristön niiden ollessa tyhjillään.
Sirén kannustaa astumaan uudenlaiseen asennemaailmaan, jossa tunnistetaan mahdollisuudet, ja jossa tarjotaan ratkaisuja kuntalaisten aktivoimiseksi. Kaikkien kuntalaisten tarjolla olevat voimavarat saadaan yhteiseen käyttöön. Sama lainalaisuus koskee kuntaorganisaatiota ja siellä olevien resurssien innovatiivista ja tehokasta hyödyntämistä.
Kuntaliitolta hieno oivallus
Riku Sirén hehkuttaa, että Kuntaliitto saa Klash-haastekilpailusta ja -ideakiihdyttämöstä arvokkaan sulan hattuunsa.
– Kuntaliitto on satsannut kiitettävästi Klash-hankkeeseensa. Sen panokset ovat tuntuvat, hän kiittää.
Koronapandemia on viivästyttänyt Kuntamatch-osallisuusalustan suurta lanseerausta Joensuussa.
Sirén on vakuuttunut siitä, että hankkeen toteutumisen myötä maamme kunnille kertyy jaettavaa.
– Desperado Designs -ryhmämme alustamalli linkittyy kiinnostavasti juuri tähän aikaan, jossa maahamme koetetaan toteuttaa nykyistä laajempia hartioita, hyvinvointialueita sosiaali- ja terveydenhuollon haasteiden ratkaisemiseksi. Uudistuksen toteutumisen jälkeen kunnat olisivat historiallisesti uuden edessä, hän miettii.
Sirén muistuttaa, että aktiivisimmat kunnat ovat jo aloittaneet tulevaisuustyönsä.
– Suomessa on maailman paras julkinen sektori, mutta me voimme tehdä siitä nykyistäkin paremman!
Läpinäkyvyys on välttämätöntä
Tapaus Kittilä on marssittanut suomalaisten tietoisuuteen kuntahölmöilyä, jota yhteiskuntamme ei halua.
Riku Sirén korostaa, että avoimuus ja läpinäkyvyys ovat terveen ja uskottavan kunnan tunnusominaisuuksia.
Sirén kiittää mediaa, joka viime vuosina on ansiokkaasti nostanut julkisuuden valokiilaan kuntien tekemiä ihmeellisyyksiä.
– Kaiken tekemisen on kestettävä tarkasteleminen ja vertaileminen.
MATTI PULKKINEN
