Tarvitsemme sukupolvisopimusta, eräänlaista työelämän elinkaarimallia, joka tarkoittaa ikäryhmien välistä vuorovaikutusta, yhteistyötä ja solidaarisuutta, mikä auttaa pitämään iäkkäät ihmiset työssä pidempään sekä siirtämään tietoa ja kokemusta nuoremmille sukupolville.
Monen ikääntyneen työntekijän on ollut vaikea ymmärtää Sanna Marinin hallituksen sopimaa eläkeputken poistamista, joka tulisi voimaan asteittain vuodesta 2023 alkaen, mikäli eduskunta sen hyväksyy. Vuonna 1965 syntyneet eli tällä hetkellä 55-vuotiaat olisivat ensimmäinen ikäluokka, joka ei voisi päästä eläkeputkeen lainkaan.
Tutkijat ovat pitkään pitäneet eläkeputkea keskeisenä syynä suomalaisten yli 55-vuotiaiden vähäisempään osallistumiseen työelämään kuin ruotsalaisten vastaavan ikäisten ihmisten. Yrityksien on ollut helppo irtisanoa ihmisiä, kun heidän elintasonsa ei eläkeputkeen pääsemisen johdosta romahda ennen eläkeikää. Työntekijöille se on myös sopinut.
Päätös eläkeputken poistamisesta on ollut vasemmistoliitolle erittäin vaikea päätös. ”Tästä kokonaisuudesta nyt neuvotellaan”, puheenjohtaja Li Andersson sanoi Ylellä viime vuoden joulukuussa.
Vasemmistoliiton päätöstä saattoi helpottaa se, eläkeputken poistamiseen on kytketty toimenpiteitä, joiden uskotaan kannustavan yrityksiä pitämään ikääntyneet työntekijät töissä.
Toimenpiteistä merkittävin lienee pyrkimys vähentää ikärasismia muuttamalla työelämän rakenteita. Kun halutaan nostaa Suomen työllisyysastetta, pitää kitkeä työelämässä vallitsevaa ikäsyrjintää. Sen kitkemiseksi työpaikoilla pitää edistää sukupolvien välisiä suhteita ja yhteistyötä sekä ikään liittyvää monimuotoisuutta.
Edistämällä ikään liittyvää monimuotoisuutta saavutamme työn ja yksityiselämän tasapainon, lisäämme kansalaisten osallisuutta työmarkkinoilla, edistämme sukupuolten välistä tasa-arvoa, yleistä sosiaalista yhteenkuuluvuutta sekä aktiivista ikääntymistä.
Hannele Palukka
kuntavaaliehdokas, (vas.)(sit.)