Tällaista oli arki vuonna 1947 Loilaan kohonneessa terveystalossa: ”Neuvolassa työskennellyt kätilöäitini sai poistua Ylöjärveltä kerran viikossa”

Ylöjärven kaupunki on päättänyt purkaa uudisrakentamisen tieltä vanhan terveystalon, nykyisin Musikanttina tunnetun keltaisen puutalokiinteistön Loilantieltä. Mutta millainen on talon historia?
Kunnan terveystalo kohosi Loilan tilalle Kuruntien varteen vuonna 1947 Mannerheimin lastensuojeluliiton aloitteesta. Rakentamiseen saatiin miljoonan markan avustus. Rakennuksen Kuruntien puoleisessa osassa (kuvassa vasemmalla) pidettiin neuvolavastaanottoa, Pappilan puoleisessa päädyssä taas sijaitsi asuntola. (Kuva: Aarne Säynäväjärvi)

Räikän alueella vanhan Kuruntien ja Loilantien välissä nököttävä keltainen puutalo on tuttu monelle ylöjärveläiselle. Oman ikäluokkani kesken rakennus muistetaan Länsi-Pirkanmaan musiikkiopistona, jossa kävimme 1990-luvulla vaavinkaisissa ja musiikkileikkikouluissa eli muskareissa.

Musiikin opetusta järjestettiin Musikantiksi nimetyssä rakennuksessa vuoteen 2016 asti, minkä jälkeen nykyinen Pirkanmaan musiikkiopisto siirsi opetuksensa Ylöjärven Yhtenäiskoululle.

Tämän jälkeen rakennus tyhjeni, kunnes se sai jälleen elämää sisälleen toimiessaan Ylöjärven kaupungin henkilökunnan väistötilana.

Taloon saatiin miljoonan avustus

1947 rakennetun Musikantin seinät kätkevät sisälleen myös paljon muuta kuin musiikinopetusta.

Rakennus rakennettiin alun perin ylöjärveläisten terveystaloksi, kun Mannerheimin lastensuojeluliiton Ylöjärven osasto ehdotti Ylöjärven kunnalle sen rakentamista.

Vuodesta 1946 alkaen Suomeen rakennettiinkin yli 500 terveystaloa MLL:n aloitteesta. Museoviraston tilaaman selvityksen mukaan terveystaloja rahoitettiin osaksi ruotsalaisten kummikunta-avustuksilla, osaksi yleishyödyllisten järjestöjen tuella. Ylöjärvenkin terveystalon rakentamiseen ohjattiin yhteensä miljoonan markan suuruinen avustus.

Kaupungin vuonna 2016 tekemässä Räikäntien alueen kulttuuriympäristöselvityksessä kerrotaan, että uusi terveystalo rakennettiin Mannerheimin lastensuojeluliiton terveystalo TT2 -mallipiirustusten mukaan. Ohje sisälsi piirustukset, työ- ja maalausselityksen, taulukon tarveainemenekistä ja tilastokohtaiset huoneselosteet pinnoista ja kiintokalusteista.

Lue myös: Musikantista lähti jo ainakin katto – Miksi paikallishistoriallisesti tärkeä rakennus puretaan?

Neuvola jätti terveystalorakennuksen vuonna 1992 siirryttyään Soppeenmäkeen terveyskeskuksen naapuriin. Samana vuonna rakennuksessa aloitti Läsi-Pirkanmaan musiikkiopisto. (Kuva: Pentti Säynäväjärvi)

Hietasmäestä Kirkonkylälle

Vastavalmistuneen Ylöjärven terveystalon toiminnan keskiössä oli neuvola, jonka toiminta siirtyi rakennukseen vuonna 1947 kunnan keskittäessä neuvolatoiminnan Kirkonkylälle.

Ennen vuotta 1947 neuvolavastaanottoa pidettiin Hietasmäessä sijainneessa keltaisessa jo puretussa puurakennuksessa, joka tunnettiin paikallisten keskuudessa Impilinnana ja myöhemmin Hevikämppänä, jossa kunta majoitti alkoholisteja 1980-luvulla.

Kirkonkylälle kohonneessa uudessa terveystalossa oli vastaanoton lisäksi asuinhuoneistot rakennuksessa työskenteleville terveyssisarelle, kätilöille ja kodinhoitajalle.

Museoviraston selvityksen mukaan asuinhuoneistojen suunnittelussa tuli ottaa huomioon vuonna 1944 kunnan kätilöistä ja terveyssisarista annettuihin lakeihin sisältyvä määräys virka-asunnosta, jonka tuli käsittää ”vähintään yhden huoneen, keittiön ja eteisen lämpöineen tai pilkottuine polttopuineen ja valoineen, osuuden kellariin ja tarpeellisiin ulkohuoneisiin sekä saunan tai sen käyttöoikeuden tahi kylpyhuoneen”.

Lue myös: Laadun isäntä Jeremias Laatu oli myös vanginvartija ja -kuljettaja – Vankia kuljetettiin kahleissa, mutta joskus hän pääsi silti karkaamaan

Postimerkin kokoiset huoneet

Mutta millaista terveystalossa oli asua?

Ylöjärven kaupunginvaltuuston pitkäaikainen puheenjohtaja, pengonpohjalainen Leena Joensivu vietti lapsuutensa kuusi ensimmäistä vuotta rakennuksessa yhdessä vanhempiensa kanssa, kun äiti Eila Joensivu aloitti terveystalossa kätilönä kesäkuussa 1952. Joensivu oli pohjoisen kätilö, eli hän hoiti perheet, jotka asuivat Pietilän pohjoispuolella. Joensivun asuivat terveystalossa vuoteen 1958 asti, jolloin Eila Joensivu siirtyi kätilöksi Mutalan neuvolaan.

Joensivujen lisäksi terveystalon asuntolassa asuivat 50-luvulla myös Eila Joensivun kurssitoveri, kätilö Leila Kukkola perheineen sekä terveyssisar ja kodinhoitaja.

– Asuntolapuoli oli Pappilan puoli, Kuruntien puolella taas oli neuvola. Asuimme vanhempieni kanssa yhdessä huoneessa, jossa oli myös keittiö. Se oli semmoinen postimerkin kokoinen asunto. Isällä ja äidillä oli heteka, joka levitettiin iltaisin ja koottiin aamuisin, Leena Joensivu muistelee.

Hän kertoo, että asunnon kalusteet kuuluivat kunnalle, minkä vuoksi äiti oli hyvin tarkka siitä, ettei pikku-Leena saanut riehua kotona.

– Nojatuolissa hyppiminen oli kiellettyä. Muistan myös, että sain kovat torut siitä, että temppuilin tuolin puisissa käsinojissa. Olihan se sentään kunnan tuoli.

Terveystalo on Leena Joensivun vanha kotitalo. Hän oppi jo viisivuotiaana, miten neuvolassa lantio mitataan lantiomitalla. Kuva Joensivusta on vuodelta 2016.

Vastaanootolla pyörivät asiakkaiden ja talon lapset

Arki terveystalossa oli hyvin kiireistä, mutta yhteisöllistä. Joensivun mukaan vastaanotolla viettivät aikaa sekä henkilökunta, potilaat että näiden kaikkien lapset.

– Me olimme siellä aina jaloissa pyörimässä. Tiesin jo viisivuotiaana, miten ihmisen lantiosta otetaan mitat lantiomitalla, koska seurailimme toimenpiteitä vierestä päivät pitkät.

Odottavien äitien lisäksi terveystalossa vierailivat myös kaikenlaiset muut potilaat, joiden hoito kuului ensisijaisesti terveyssisarelle.

– Jos joku oli saanut vaikka koukun päähänsä, niin terveyssisarelle tultiin. Lääkäri kävi joskus muualta, kun kerkesi. Käytännössä talon naiset hoitivat kaiken ja ilman mitään ajanvarausta. Ei siihen aikaan ollut mitään työvuoroja. Äitini sai poistua Ylöjärveltä kerran viikossa, Joensivu kuvailee.

Joskus sairaustapaukset vaativat kaikkien naisten työpanosta. Joensivun mukaan terveystalon naisväki tunnettiinkin tiukkana mutta hyvin ammattitaitoisena, ja he osasivat toimia tiukankin paikan edessä.

– Jos joku saapui vastaanotolle pää auki, niin koko remmin piti toimia. Ja se toimikin. Asiakkaat olivat näille naisille ykkösiä.

Lue myös: Onko Vanhalla Räikällä väärä nimi? – historia kertoo, että Vanha Räikkä purettiin jo parisataa vuotta sitten

Tammikuussa kaupunki on ryhtynyt purkamaan huonokuntoista rakennusta. Tilalle tulee uudisrakennusta.

Äiti katosi synnytyslaukkunsa kanssa päiviksi

Joensivu muistaa, että joskus äiti katosi työreissuilleen useammaksi päiväksi, koska synnytykset hoidettiin tuolloin vielä kotioloissa.

Ennen synnytyskeikalle lähtemistä pihaan kurvasi taksi, jonka kyytiin äiti hyppäsi ison matkalaukkunsa, synnytyslaukun kanssa.

– Neuvolassa oli sterilointivälineet, joilla instrumentit steriloitiin. Tämän jälkeen ne pakattiin isoon laukkuun, jonka taksikuski aina kantoi.

Äidin ammatti ja neuvolaympäristö heijastuivat myös lasten leikkeihin.

– Kerran rovastinna oli tullut Tuotannosta kaupasta ja nähnyt , miten me kätilöiden tyttäret leikimme. Toinen meistä oli maannut nurmikolla ja toinen oli ollut kumartuneena jalkojen väliin huutaen ”Ponnista ponnista!”, ja sitten hameen alta oli ilmestynyt nukke.

Lue myös: Kuusiston kylän kantataloilla on ollut monta värikästä isäntää ja emäntää joiden vaihtumiseen ovat vaikuttaneet kuolemat ja avioliitot