Loppuvuodesta Kunteko-palkinnolla noteerattu Ylöjärven kotihoito kärsii ajoittain tekijäpulasta. Raskaaksi koettu ala ei houkuttele tekijöitä, vaikka täkäläinen todellisuus on alan mainetta parempi.

Kunnallista kotihoitoa moititaan valtakunnallisesti usein resurssien riittämättömyydestä eli siitä, että hoitajilla on tavattoman kova kiire, liikaa työtä ja stressiä. Ylöjärven kaupungin kotihoidossa työskentelevä Katariina Leuku ei allekirjoita moitteita.

– Totta kai joskus on poikkeustilanteita ja muutoksia, jotka aiheuttavat kiirettä. Normaaliarjessa aikataulutus toimii ja työnsä ehtii hoitaa ihan hyvin, Leuku sanoo.

Kuluneena syksynä hankalia poikkeustilanteita eli hoitajien poissaoloja on ollut tavallista enemmän. Iäkkäitä ja sairaita ihmisiä hoitavia henkilöitä ja heidän perheenjäseniään on testattu herkästi koronatartunnan varalta, eikä testituloksia odotellessa ole ollut asiaa töihin. Sijaisia on jouduttu hankkimaan ostopalvelunakin.

– Rekrytointi on ollut haastavaa, eikä valtakunnallinen uutisointi kotihoidon kiireisyydestä ainakaan auta asiaa. Onneksi olemme nytkin saaneet saaneet ihania uusia työntekijöitä, kotihoidon esimies Terhi Heiskanen sanoo.

Vaikka koronasyksynäkin kotihoitoon on saatu uutta väkeä, yli 70 lähihoitajan, kodinhoitajan ja terveydenhoitajan työyhteisössä on jatkuvasti paikkoja auki.

Toimiva työyhteisö

Vaikka alan julkisuuskuva on usein kielteinen, Ylöjärven kotihoidossa työskentelevät vakuuttavat, että täällä kotihoitoon uskaltaa hakeutua töihin. Kotihoidon esimies Anne Helenius kertoo, että hyvää palautetta työstä ja siihen perehdytyksestä tulee niin konkareilta kuin uusiltakin tulokkailta. Työhyvinvointikyselyiden perusteella kotihoidossa viihdytään hyvin töissä.

– Hyvä työyhteisö ja tyytyväiset asiakkaat ovat tärkeitä voimavaroja. Työyhteisömme toimii tosi hyvin, ja kaikki tekevät parhaansa, jotta asiakkailla olisi mahdollisimman hyvät oltavat kotioloissa, lähihoitaja Katariina Leuku sanoo.

Hoitajat ovat antaneet hyvää palautetta myös hoitotyön suunnitelmallisesta kehittämisestä ja arvioinnista sekä siitä, että kaupunki kouluttaa kotihoidon henkilökuntaa auliisti. Työn ohessa suoritetaan vanhustyön erikoisammattitukintoja ja digihoitajan tutkintoja. Korona-aikana on tarjottu etäkoulutuksia.

Osa työhyvinvointia ovat myös ajanmukaiset työvälineet, mittarit, hoitolaukut ja puhelimet. Ylöjärven kotihoidossa hoitajilla on jalassa kitkakengät ja alla usein nelivetoauto. Hyvän huolenpidon vastineeksi hoitajat tekevät työnsä niin, että asiakkaat ovat tyytyväisiä.

– Henkilökuntamme on sitoutunutta ja joustavaa, Helenius kehuu.

Joustoa ja vaihtelua

Katariina Leuku kertoo viihtyvänsä kotihoidossa myös siksi, että työ on vaihtelevaa. Asiakkaan tarpeet vaihtelevat silmätippojen laitosta vaativiin, parityönä tehtäviin hoitoihin.

Uutta haastetta ja mielenkiintoa työhön ovat tänä vuonna tuoneet Video visit -etäkäynnit, joiden käyttöönottoa Kunteko-palkinnon raatikin arvosti.

– Minä olen tykännyt höpötellä asiakkaiden kanssa myös videopuhelussa. Videopuhelu säästää ajoaikaa ja tasaa kiireen tunnetta työssä. Kuulokkeet päässä istuen jutustelussa on rauhallinen tunnelma. Asiakkaan kanssa vietetään joka tapauksessa aina sama aika, oltiin sitten paikan päällä tai videoyhteydessä, Katariina Leuku kertoo.

Video visit käynnit sopivat korvaamaan ohjauskäyntejä, joita kotihoidossa tehdään paljon. Järjestelmästä saatu kokemus on ollut hyvää, ja laitteita tilataan koko ajan lisää.

– Korona-aikaan järjestelmä on ollut loistava apu, sillä myös omaiset voivat puhua videopuheluita asiakkaan kanssa sen välityksellä. On päästy vaihtamaan kuulumiset kauempaakin ja ilman tartuntariskejä, Anne Helenius sanoo.

Parhaassakaan kotihoidon työyhteisössä ei päästä eroon siitä tosiseikasta, että kotona hoidettavat asiakkaat ovat yhä huonokuntoisempia. Asiakkaiden kykyä pärjätä edelleen kotonaan arvioidaan viikottain tiimipalaverissa. Hoitajien arvio on tärkeä osa päätöksentekoa eli he saavat tässäkin äänensä kuuluviin.

– Meillä on selkeät arviointikriteerit, jotka ovat hoitajalle hyvä työkalu ja asiakkaalle turva, Anne Helenius toteaa.

– Asiakkaan huonoa kuntoakin isompi haaste voi olla työergonomia. Kodeissa tilat ovat harvoin hoitotyön kannalta kovin toiminnalliset, on ahdasta ja paljon rappusia. Silloin pohditaan yhdessä asiakkaan ja omaisten kanssa, mitä tilanteelle olisi tehtävissä, Terhi Heiskanen kertoo.