Pirkanmaan nostaminen koronapandemian aiheuttamista syöväreistä on otettu koko maakunnan kattavaksi asiaksi. Pirkanmaan liiton aluekehitysjohtaja Jukka Alasentie kuvaa lähitulevaisuuden elvyttämisponnistuksia maakunnallisen selviytymissuunnitelman vinkkelistä suorastaan historiallisiksi. Nyt kehittämis- ja toteutuskelpoisia ideoita on singahdellut myös maakunnan reuna-alueilta.
Pirkanmaan liiton aluekehitysjohtaja Jukka Alasentie näkee kirkasta valoa maakunnan kehitysputken päässä.
– Pirkanmaalta kertyi hankeideahaussa peräti lähes 80 esitystä maakunnallisen selviytymissuunnitelman kehittämiskokonaisuuksien toimeenpanoa varten. Aktiivisuus, määrä ja sisällöt todistavat, että elvyttäminen kiinnostaa eri tahoja kiitettävästi, hän kehuu.
– Selviytymissuunnitelma on innostanut maakuntalaisia historiallisella antaumuksella. Tavanomaisesti vastaavissa hankkeissa Tampere loistaa kirkkaimpana alueena. Tällä kertaa huomioni kiinnittyy koko maakunnan läpäisevään osallistumishaluun. Maakunnan eri kehiltä sen laita-alueita myöten on tullut korkeatasoisia ehdotuksia, Alasentie iloitsee.
Koronakolhuja korjaamaan
Jukka Alasentie muistuttaa, että selviytymissuunnitelman punaisena lankana on viime maaliskuussa alkaneen koronapandemian aiheuttamien lommojen paikkaaminen.
Pirkanmaan liitto otti viime keväänä rivakasti kopin työ- ja elinkeinoministeriön aloitteesta. Ministeriö pyysi maakunnan liittoja kokoamaan maakunnallisen selviytymissuunnitelman laajassa alueellisessa yhteistyössä.
Alasentien mukaan Pirkanmaa nosti keskeisiksi aloiksi valmistavan teollisuuden, kiertotalouden sekä luovat alat. Niiden sisällä puolestaan haluttiin syventyä vihreyteen ja digitaalisuuteen eli 2020-luvun vallitseviin trendeihin.
Koko Suomessa eri alueiden elpymistä koronapandemiasta tuetaan runsaalla 100 miljoonalla eurolla. Rahoitus tulee Suomen rakennerahasto-ohjelmasta sekä alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman sekä pienten ja keskisuurien yritysten kehittämishankkeiden tukemisen määrärahoista.
Alasentie korostaa, että elvytystoimien päätavoitteena on elinkeinorakenteen uudistuminen, joka puolestaan nojaa osaamiseen ja innovaatioihin sekä suuntautuu kansainvälisesti.
Pirkanmaa saa selviytymisrahaa noin 9 miljoonaa euroa. Alasentien mielestä summa on merkittävän suuri. Hän lisää, että Pirkanmaalla virtaa yrityksille noin 5 miljoonaa euroa Pirkanmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kautta.
Alasentie korostaa, että rahahaut toteutetaan nopeasti.
Laaja kirjo hankkeita
Pirkanmaan selviytymissuunnitelma on saanut toden teolla lihaa luun ympärille.
Jukka Alasentie iloitsee kehitysideoiden runsautta, laaja-alaisuutta sekä korkeaa tasoa.
– Kehittämiskokonaisuus inspiroi selvästi maakunnan eri tahot. Tarjolla on monipuolinen kattaus hankkeita. Koossa on noin sata sivua tulevaisuuspohdintaa. Määrä ja taso valavat lujaa uskoa tulevaisuuteen, hän kiittää.
Alasentien mukaan osa ideoista tuli tarkasti kuvattuina ja perusteltuina. Osa puolestaan saapui orastavina aihioina.
– Pirkanmaan liitto on halunnut olla myös uudella tavalla aktiivinen, kannustava sekä palveleva. Loimme selkeän reagointi- ja palautemallin, jolla lähestyimme kaikkia ideatalkoisiin osallistuneita, hän kertoo.
Alasentie kuvaa Pirkanmaan liiton rakentamaa palautesysteemiä liikennevaloina. Palauteposti lähti vihreällä, keltaisella tai punaisella viestillä höystettynä.
Vihreää valoa näytettiin suhteellisen valmiinoloisille ideoille. Keltaista välkytettiin esimerkiksi sellaisille tahoille, jotka voisivat hankkiutua samankaltaisten ideoiden johdosta yhteistyöhön. Punaista väläytettiin ideoille, jotka kohtaisivat lainsäädännöllisiä haasteita.
Alasentie pitää nyt syntynyttä palautejärjestelmää onnistuneena. Ideoiden lähettäjillä on aito mahdollisuus vielä miettiä ja korjata ehdotuksiaan. Pirkanmaan liitto on suorassa ja tiiviissä vuorovaikutuksessa maakunnan eri puolilla oleviin toimijoihin.
Maakunta yhteisrintamassa
Pirkanmaan liitossa jos missä tunnistetaan, miten vielä tällä hetkellä 22 kunnasta muodostuvan maakunnan eri osat innostuvat, kiinnostuvat ja aktivoituvat asioihin. Ensi vuoden alusta maakunnassa on 23 kuntaa, kun Kuhmoisten kunta liittyy Pirkanmaahan.
Jukka Alasentie korostaa, että selviytymissuunnitelman virittämä kiinnostus ja herättämä osallistumisinto on aivan omaa luokkaansa.
– Meillä on nyt käsissämme erittäin myönteinen yllätys. Pirkanmaata koronapandemian jäljiltä ylös nostavia hankkeita on laajan maakunnan kaikissa osissa, myös reuna-alueilla, hän kiittää.
– Hyvin tyypillistä on ollut, että aikaisemmin aktiivisuus on keskittynyt Tampereelle ja sen kehykseen. Dynamoalueella aktiivisia perinteisesti ovat Tampereen yliopisto, Tampereen ammattikorkeakoulu sekä Business Tampere.
Alasentie pitää nyt syntynyttä vahvaa myönteistä liikkeellä oloa suurena ja merkittävänä toivon merkkinä.
– Se kuvaa kehittämistahtoa mutta lisäksi uskoa tulevaisuuteen. Pirkanmaa säilyttää vahvan asemansa maamme kakkosveturina, hän kiteyttää.
”Pahin ei toteutunut”
Jukka Alasentie sanoo, että tämän hetken tiedon valossa Pirkanmaa selviää koronapandemiasta vähemmin vaurioin kuin esimerkiksi Pirkanmaan liitossa vielä keväällä arvioitiin.
– Huomionarvoista on, että koronapandemia on kohdellut toimialoja kovin eri tavoin. Etenkin Tampere teattereineen ja muine kulttuurilaitoksineen on keskeinen luovien alojen keskittymä. Tällä sektorille isku on ollut raju. Kuitenkin näemme, että alalla työskentelevät ihmiset käärivät hihansa ja tarttuvat toimeen nopeasti. Näkymä on, että ala voi elpyä ripeästikin, kun ihmiset pääsevät ja uskaltautuvat taiteen kuluttajiksi, hän miettii.
Pirkanmaa on perinteisesti Suomen kansantalouden kannalta merkittävä teollisuuden tyyssija. Alasentien mukaan teollisuudessa ei ole puhjennut kriisejä eikä yritysten lopettamisia.
– Kuusi kuukautta on oltu usvassa mutta tunnistettavissa on kuitenkin kaikki spektrin sävyt.
– Lomautukset ja työttömyys eivät ole räjähtäneet käsiin. Lomautettuja on noin 5 000 henkilöä. Isossa kuvassa tilanne on olosuhteisiin nähden myönteisen hyvä.
Alasentie kiittää kuntia. Myös niissä kehityshenki on voimistunut ja tiivistynyt.
MATTI PULKKINEN
