Kansantaudiksi äityneelle yksinäisyydelle, syvenevälle juurettomuudelle sekä kansalaisten tarinoiden ja muistelmien katoamiselle halutaan piste. Pirkanmaalainen digitaalinen innovaatio, jututus aktivoi ihmisiä jäsentämään omaa elämäänsä, jättämään itsestänsä jäljen kansakunnan muistiin sekä ylläpitämään sosiaalista verkostoa. Toimitusjohtaja Pauliina Inervon mukaan muun muassa Vanhusten Turva Säätiö on ottanut jututussovelluksen käyttöönsä.
Vanhusten Turva Säätiön kehittämiskoordinaattori Päivi Kiuru ennustaa pirkanmaalaiselle digi-innovaatiolle valoisaa tulevaisuutta. Hän on perehtynyt jututussovellukseen ja johdattanut sen avulla kymmenkunta vanhusta digiloikkaan. Käyttäjien palaute on erittäin myönteistä. He kokevat tulevansa näkyviksi persooniksi.
Kiurun mukaan suomalaisen yhteiskunnan voimakas digitalisoituminen haastaa ennen kaikkea iäkkäitä kansalaisia. Verkkoympäristö erilaisine palveluineen ei saa olla pelottava mörkö, vaan modernin tekniikan hyvät puolet on valjastettava esimerkiksi elämänlaadun kohottamiseen.
– Kun seniori kansalainen kertaa elämänkulkuaan, hän etsii eri tilanteistaan valokuvia. Niiden innoittamana on helppoa kirjoittaa lapsuudestaan, nuoruudestaan, opiskeluistaan, työelämästään, pariutumisestaan, perheestään, sukulaisistaan, ystävistään, matkoistaan, huomioistaan – mistä vaan. Elämäkerrat tarinoineen kiinnostavat jälkeläisiä. Jos henkilö joutuu vaikkapa muistisairauden johdosta laitokseen, hoivahenkilöstö voi perehtyä jututuksen sisältöjen avulla tulokkaaseen ja räätälöidä tietojen perusteella tälle sopivaa arkea, Kiuru sanoo.
Omat kokemukset kannustavat
Jututus Oy:n toimitusjohtaja Pauliina Inervo on saattanut uutukaisen sovelluksen avulla yhteen lapsensa, 83-vuotiaan isänsä sekä sisarensa jälkikasvuineen. Parhaimmillaan Teams-palaverissa on seitsemän keskustelijaa.
Inervo kiittää ahkeraa isäänsä, joka on tehnyt arvokkaan ja valtavan työn valikoidessaan valokuva-albumeistaan otokset ja saattaessaan ne digitaaliseen muotoon. Inervon mukaan juuri kuvat virittävät antoisia keskusteluja.
– Olen havahtunut, että lapseni ja sisareni lapset ovat huomanneet, että vaarilla on takanaan hyvin samanlainen nuoruus kasvuhaasteineen kuin heillä on. Uudet sukupolvet ovat hyvin kiinnostuneita, miten isovanhemmat löysivät aikanaan toisensa tai miten he ovat jälkikasvuaan vieneet eteenpäin. Suvut ja niiden jäsenet tulevat kasvollisiksi. Paikkakunnat, joilla aikaisemmat polvet ovat asuneet, tulevat tutuiksi. Monet kysymykset saavat tyhjentävät vastaukset, Inervo iloitsee.
Inervo muistuttaa muistelemisen ja niiden hedelmien kirjoittamisen tärkeydestä.
– Tarinat ovat perheiden ja sukujen yhteistä omaisuutta. Kertomusten valottamina saman sukupuun ihmiset pystyvät päättelemään syyt ja seuraukset. Monet mieltä askarruttavat kysymykset saavat vastauksensa. Tuikitavalliset riidat pystytään sopimaan, hän listaa.
Inervo sanoo, että jututussovelluksen avulla kootuista elämäkerroista voi tulla suoranainen kansallisaarre.
– Kun riittävän kattava joukko ihmisiä kirjoittaa elämänkulkunsa talteen, tulevat sukupolvet pääsevät perehtymään eri vuosikymmeninä vaikuttaneisiin tavallisiin ihmisiin. Jokainen ihminen ja hänen elämänkulkunsa on merkityksellinen, hän teroittaa.
Yksinäisyyttä vastaan
Yksinäisyydestä on tullut jo ajat sitten suomalaisten kansantauti.
Pauliina Inervo huomauttaa, että yhteiskuntamme sinkkuutuu ennennäkemättömällä vauhdilla.
– Sosiaaliset kontaktit ja vuorovaikutus pitävät ihmiset kiinni aktiivisessa elämänpiirissä. Toimiva kanssakäyminen synnyttää erilaiset verkostot, joihin voi turvata esimerkiksi sairauden kohdatessa. Yksinäisyyden, syrjäytymisen ja osattomuuden estäminen onkin jututussovelluksen ehdotonta ydintä, hän kristallisoi.
Inervo sanoo parhaillaan jylläävän koronapandemian eristävän tuhoisalla tavalla laajat ihmisjoukot omiin poteroihinsa.
– Juuri tällaisessa passivoivassa ympäristössä ja sisäänpäin kääntyvässä elämänpiirissä on kaikin keinoin turvattava ihmisten luonteva kanssakäyminen, hän peräänkuuluttaa.
Inervon mielestä suomalaiset tarvitsevat nyt jos koskaan veljeä ei jätetä -henkeä.
”Ei ole puhumista!”
Monen perheen ja suvun yhteinen joulu on tällä erää uhattuna. Eri puolilla maata tai maapalloa elävät ihmiset eivät pääse totutusti yhteen.
Pauliina Inervon mukaan perheyhteyden moninaistuminen on johtanut Suomessa siihen, että esimerkiksi kaikki lapset eivät tunne isovanhempiaan saati enojaan, setiään, tätejään tai serkkujaan.
– Ja vaikka murkkuikäinen nuori tietäisikin mumminsa ja vaarinsa, yhteydenpito kutistuu olemattomiin, koska lapsenlapsi ei löydä oikeita keskustelunaiheita. Mitä olet tehnyt tänään? Mitä söit? -kysymykset mahdollisine latteine ja lyhyine vastauksineen eivät aktivoi säännölliseen yhteydenpitoon, Inervo herättelee.
Inervo kannustaakin vanhempia ja isovanhempia jakamaan syvällisiä kokemuksia. Niiden turvin lapset ja lastenlapset tunnistavat inhimilliset aikuiset, joiden kokemuksille, neuvoille ja näkemyksille on sijansa.
– Olemme menettäneet kansallisesti jotakin hyvin arvokasta, kun perhekuntien ja sukukuntien luonteva vuoropuhelu on surullisen monessa tapauksessa katkennut, hän harmittelee.
Inervo muistuttaa, että jututussovelluksessa nimenomaan jututtajalla on keskeinen rooli.
– Lapset ja lastenlapset saavat mielekästä tekemistä vaikkapa isovanhempiensa kuvien digitalisoimisesta. Vuorovaikutuksen mahdollisuudet ovat rajattomat.
Apua muistisairaille
Maassamme arvioidaan olevan runsaat 190 000 muistisairasta ihmistä. Odotteen mukaan noin 14 500 henkilöä saa vuosittain muistisairausdiagnoosin. Valtaosa sairastuneista on yli 80-vuotiaita, mutta myös työikäisillä ikähaarukassa 35-65 todetaan entistä enemmän eteneviä muistisairauksia. Muistisairaudet yleistyvät hälyttävällä nopeudella.
Pauliina Inervon mukaan jututussovellusta kehitetään voimakkaasti muistisairaiden elämänlaadun ja hyvinvoinnin kohentamiseksi. Keskeisinä elementteinä ovat vuorovaikutteisuus ja musiikki.
– Jututus tarjoaa oivan kanavan myös mielenterveyspotilaille. Vaikkapa mielenterveyskuntoutuja voi saada vertaistukea ohjelman avulla, hän lisää.
Inervo sanoo, että monet ihmiset kaipaavat ja janoavat arkeensa turvallista jakamista, kosketuspintaa.
– Muiden muassa vanhusten palautteet todistavat, että ihminen omaksuu korkeasta iästään huolimatta uusia taitoja ja käytänteitä.
Pirkanmaalaisten jututusinnovaattoreiden katseet kohdistuvatkin nyt ensisijaisesti kuntien vanhuspalveluista vastaaviin, jotta he ja heidän organisaationsa tarttuisivat käsillä olevaan mahdollisuuteen.
MATTI PULKKINEN
