Tuleva koru-muotoilija arvostaa koruissa laadukkuutta ja toimivuutta: ”Tässä työssä ei voi hötkyillä”

Jenni Holma valmistuu ensi keväänä korumuotoilijaksi. Tärkeää koruissa hänelle on esteettisyys, laadukkuus ja toimivuus.

Ylöjärven Soppeenmäestä lähtöisin oleva Holma opiskelee Kuopion Savonia-ammattikorkeakoulussa koru- ja jalometallin muotoilua. Tällä hetkellä hän suorittaa opintoihin kuuluvaa ammatillista harjoittelua Kultasepät Andreasenilla Tampereella, jossa on päässyt näkemään kultasepänliikkeen monipuolista arkea sekä korujen valmistamisen että myynnin parissa.

Syyskuussa alkaa neljäs lukuvuosi Savoniassa ja edessä on opinnäytetyön tekeminen, jonka teema liittyy varmuudella häihin. Jos asiat etenevät suunnitelmien mukaan eikä korona sekoita opintoja uudelleen syksyllä, Holmalla on keväällä kädessään korumuotoilijan paperit.
Holman päätyminen korujen tekijäksi oli eräänlainen sattumien summa. Joillekin on pienestä pitäen selvää, mitä he haluavat tehdä isona työkseen. Holmalle se ei ollut. Abivuonna lukiossa hän oli tuttu vieras opinto-ohjaajan luona.

– Kävin varmaan 20 kertaa opon luona. En tiennyt mitä haluan ja minne haen.

Holma selasi opinto-ohjaalta saamaansa ”puhelinluettelon kokoista lehtistä” ja toiveammatit vaihtelivat kätilöstä pappiin, kunnes TV:ssä pyörinyt Pauligin Tekijöiden kahvi -mainos herätti kiinnostuksen käsityöläisyyteen ja korunvalmistukseen.

Holma lähti opiskelemaan hopea-artesaaniksi Toholammille Keski-Pohjanmaalle.

– Ajauduin sellaiselle uralle, joka sopii minulle tosi hyvin.

Mikä korujen valmistuksessa sitten kiehtoo?

– Siinä on tarpeeksi vaihtelua ja tarpeeksi toistoa. Käsillä tekeminen on kivaa. On hienoa nähdä oman vision toteutuvan ja saa tehdä luovia ratkaisuja sen suhteen mitä haluaa tehdä. Pitää lisäksi tietää ne faktat, joiden perusteella ratkaisuja voi tehdä. Jos esimerkiksi jokin materiaali on liian ohutta, niin siihen ei voi tehdä tiettyjä asioita, Holma kertoo.

Korujen tekemisessä ei voi hötkyillä.

– Vaikka on kiire, on tietyt vaiheet, mitkä pitää tehdä. Pitää pystyä seisomaan omien tekeleidensä takana, hän toteaa.

Ideasta koruksi

Ammattikorkeakouluopintojen aikana on opeteltu korujen ideointia. Opettajien antamat aiheet voivat olla konkreettisia, mutta usein ne ovat laajoja abstraktimpia teemoja, joista kukin opiskelija pilkkoo oman näköisensä aiheen ajatus- ja mielikuvakarttojen avulla.

– Lähdemme kaventamaan ajatusta, että mihin se tarkentuisi.

Näin oli esimerkiksi kun Minna Canthin syntymästä tuli kuluneeksi 175 vuotta. Opiskelijoille annettiin tehtäväksi luoda koru, joka ilmentää kirjailijan olemusta.

– Teimme miellekarttaa ja lähdimme hakemaan ajatuskarttaa, siitä mihin se kaventuu. Valitsimme osa-alueen, johon se kiteytyy ja siitä lähdimme miettimään millaiset muodot ja pinnan tekstuurit tulevat mieleen.

Holma kertoo, että jo pelkän pohjatyön tekemiseen meni viikosta kahteen hänen hankkiessaan tietoa siitä millainen henkilö Minna Canth oli. Vähitellen alkoi hahmottua tietyn muotoinen ja näköinen kaulakoru.

– Se, että koru on pyöreä oli aika selkeä, mutta kaikki muu oli vähän sellaista, että miten se asettuisi parhaiten.
Kun visio korusta alkoi selkiytyä, Holma hankki tarvittavat metallit ja alkoi mittaamaan ja työstämään korua. Lopputuloksena syntyi pyöreä hopeapatinoitu koru, jonka päällä on nokare 14 karaatin keltakultaa.

Laatua ja kauneutta

Hopeasepäksi opiskellessaan Holma valmisti myös isompia esineitä, käyttöesineitä kuten aterimia ja kulhoja. Nyt Savonialla hän tekee pääasiassa koruja. Holma kiinnittää koruissa huomiota esteettisyyteen, laadukkuuteen ja käytettävyyteen.

– Korut ovat pieniä ja pääsääntöisesti tosi arvokkaita. Minua ovat aina kiehtoneet jalometallit ja timantit, ja se, miten vankalla ammattitaidolla pystytään tekemään tuotteita, jotka kestävät vuosikymmeniä. Sen lisäksi, että tuote on kaunis, sen pitää olla toimiva ja kestävä.

Hieman erilaista näkökulmaa alaan tuo opiskelijayhdistystoiminta. Holma on Savonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan edustajiston jäsen sekä paikallisyhdistys Kuopion Muotoilun Opiskelijat Mutka ry:n puheenjohtaja.

Opintojen päätyttyä hän toivoo työllistyvänsä yrityksessä, jossa voi jatkaa vankan ammattitaidon rakentamista. Pitkän tähtäimen suunnitelmissa siintää ajatus yrittäjyydestä.