Jorma Sinisalo kirjoitti hienosti kotikaupunkimme ympäristöstä ja kauneudesta kesäaamuisin. Hienosti hoidettu kaupunkialue virkistää ja innostaa ulkoiluun. Tärkeimpänä kehityskohteena Sinisalo näki Suojastenlahden.
Suojastenlahdessa on varmasti kehittämispotentiaalia ulkoilualueena. Alueen linnusto on erittäin monipuolinen ja runsas.
Lajeista suojelullisesti huomionarvoisia olivat uhanalaisuusluokitukseltaan uhanalaiset tervapääsky, vaarantunut naurulokki sekä silmälläpidettävät harakka, silkkiuikku ja ruokokerttunen. Lisäksi EU:n lintudirektiivin linnustonsuojelun erityisvastuulajeista telkkä. Muista lajeista mainittakoon vaikkapa esimerkiksi satakieli, mustarastas, käki, punakylkirastas, pikkutikka, sinisorsa ja fasaani. Pikkulinnusta alueella pesivät yleisimmät lajit.
Alueella on kosteikkopainanteita, ruovikkoa sekä lampi alueen itäpuolella. Lisäksi on tulvametsä, joka sattuu Tiuraniementien ja lammen väliin. Nämä ovat otollista asuinolosuhdetta vesilinnuille ja kahlaajille.
Alueella on havaittu lukuisten lajien joukossa muun muassa laulujoutsen, taivaanvuohi ja nokikanoja. Alue on myös suojellulle viitasammakolle erinomaisesti soveltuvaa elinympäristöä.
Suojastenlahti on itselleni tuttu paikka. Olen asunut sen läheisyydessä yhteensä viiteen eri otteeseen kuudella eri vuosikymmenellä. Nykyisinkin asun ja lenkkeilen alueella viikoittain ja edelleen löydän sieltä uutta. Alueen ääni-, tuoksu- ja värimaailma muuttuu lähes viikoittain sään ja vuodenaikojen mukaan.
Luonto tuoksuu raikkaalta. Äänet ovat pääsääntöisesti ihanaa linnunlaulua. Kasvuaikojen mukaan vaihtuvat värit hivelevät silmiä. Lokkien nonstop-kirkumista sen sijaan on usein vaikea pitää ihanana. Näin on ollut myös takavuosikymmeninä kyseisellä alueella.
Alueelle olisi varmasti mahdollisuus tehdä virkistysulkoilua edistäviä toimenpiteitä. Alueelle voisi rakentaa jo keskusteluissa olleita, esteettömiä kulkusillakkeita ja polkuverkostoa varoen häiritsemättä liikaa herkkää lajistoa.
Lue myös:
Lokit häiritsevät Suojastenlahdella
Luontopolku olisikin rikastuttava täydennys Suomen hienoimpaan rantapuistoon, Räikkään. Toisena luontoaarteena Laadun metsäkin on vain kivenheiton päässä. Samalla huolehtisimme alati heikentyvästä luonnon monimuotoisuudesta elinympäristössämme.
Suojastenlahden ruoppaukseen suhtaudun kriittisesti. Vapaasti hulevesineen, ilman kosteikon suodatusta Keijärveen, yhdeltä haaraltaan Metsäkylän vanhalta kaatopaikalta asti virtaava Tiikonoja ei ole Keijärven kunnon kannalta hyvä asia.
Timo Halttula
Kaupunginvaltuutettu, vihreät
