Mutalalainen Iida Leppiniemi on yksi kevään tuoreista ylioppilaista. Hänen tiensä ylioppilaaksi ja hyviä numeroita saavaksi opiskelijaksi ei ole kuitenkaan ruusuisimmasta päästä. Lukioonkin hän päätyi alun perin kaverin takia.
Yläasteikäisenä Iida Leppiniemeä ei juuri huvittanut koulunkäynti ja hän oli tuttu näky erityisopettajan vastaanotolla.
Esimerkiksi matematiikantunneilla hän teki aina helpoimmat tehtävät, mikä johti siihen, että kahdeksasluokkalaisena hän sai oppiaineesta kuutosen todistukseensa.
Opiskelumotivaatiota laski entisestään läheisen menetys, joka järkytti teini-ikäisen mieltä.
Yhdeksäsluokan päättötodistuksen keskiarvoksi tulikin lopulta 7,92, jolla oli päästävä johonkin toisen asteen kouluun. Kouluksi valikoitui lopulta Ylöjärven lukio.
– Menin sinne kaverin perässä. Muistan, että alkuun oli ihan kamalia hankaluuksia esimerkiksi tietokoneiden kanssa, koska en ole koskaan ollut mikään hyvä niiden kanssa, Leppiniemi muistelee.
Lue myös: Katso nimilista ylioppilaiksi valmistuneista – onnea uusille ylioppilaille!
Pitkä matikka ei ollutkaan kovin erikoista
Tahmean alun jälkeen lukio alkoikin yhtäkkiä tuntua Iidasta hyvältä: hän sai lupaavia numeroita, mitä edesauttoivat mukavat ja innostuneet opettajat.
Ja yhtäkkiä matematiikkakin alkoi sujua. Kaikkien yllätykseksi Iida päätyi valitsemaan pitkän matematiikan, joka aiheutti ihmettelyä lähipiirissä.
– Minulle sanottiin, että älä ota sitä, että et tule pärjäämään. Nyt jälkikäteen ajateltuna pitkä matematiikka ei mielestäni ole kovinkaan erikoista. En tehnyt kauheasti töitä sen eteen, eximian, eli toiseksi parhaimman arvosanan pitkästä matematiikasta kirjoittanut Leppiniemi sanoo.
Turkuun opiskelemaan biologiaa tai maantiedettä
Lukiossa Iida pääsi pureutumaan myös intohimoonsa luontoon. Niinpä hän täytti kurssikalenterinsa maantieteellä ja biologialla.
– Luontoasiat ovat lähellä sydäntäni ja olen mennyt pienestä pitäen luonnossa. Erityisesti kasvitiede kiinnostaa minua. Aloitin juuri uuden harrastuksenkin, kasvion kokoamisen. En ennen tiennyt, miten paljon erilaisia sammaliakin voi olla!
Ylioppilaskirjoituksissa Iida kirjoitti maantieteestä eximian ja biologiasta laudaturin. Ylioppilastodistuksellaan hän pääsi suoraan Turun yliopistoon opiskelemaan maantiedettä.
Ykkösvaihtoehtona hänellä on kuitenkin biologian opinnot, jonka pääsykokeet koittavat piakkoin. Koe toteutetaan etänä tietokoneen välityksellä.
– Minua vähän huolettavat nuo uutiset, joissa on kerrottu etäkokeiden lunttausmahdollisuuksista. Harmittaa, että jos itse menestyn hyvin kokeessa, mutta joku luntannut vie paikkani.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Iida ei jätä mitään viime tinkaan, ja suosii erilaisia oppimismetodeja
Iida Leppiniemen kehitys opiskelijana on ollut huimaa. Niin huimaa, että hän päättää lukio-opintonsa keskiarvolla 9,27. Miten ihmeessä entinen seiskan oppilas sen teki?
Leppiniemen mukaan häntä helpotti esimerkiksi lukion jaksojärjestelmä, johon hän sai valita itseään kiinnostavia aineita.
– Esimerkiksi maantiede ja biologia ovat sellaisia aineita, jotka tukevat hyvin toisiaan. Mitä enemmän oppii, sitä helpommaksi opiskelu käy. Ja kun saa hyviä numeroita, on aallonharjalla helpompi pysyä. Minä, jos joku, tiedän, millaista on olla myös se huono oppilas.
– Olen myös sellainen, etten jätä mitään viime tinkaan. Teen koulujutut heti, mutta vasta illalla. Silloin olen terävimmilläni, hän lisää.
Matematiikassa taas Leppiniemi suosi videoiden avulla opiskelemista, sillä muistiinpanojen tekeminen ei ole ollut koskaan hänen juttunsa.
– Olen sekä hidas kirjoittamaan että lukemaan, mikä on tuottanut haasteita. Englannin suhteen jouduin tekemään lukiossa extrapaljon töitä, koska se on ollut minulle aina vaikeaa.
Nuorsuomalainen puolue vai norsupuolue?
Hitaus lukemisessa ja kirjoittamisessa on ollut osa Leppiniemen koulupolkua niin kauan kuin hän muistaa. Esimerkiksi yläkoulussa ei kuitenkaan koskaan osattu arvata, että haasteet opiskelussa voisivat johtua tästä.
– Ajateltiin vain, että minulla ei ole motivaatiota. Välillä mietin itsekin, että olenko jotenkin vajaa, kun olen näin hidas. Mutta nykyisin ajattelen, että se on osa minua ja tiedän olevani hyvä opiskelija.
Leppiniemi kertoo myös lukevansa usein väärin. Se on aiheuttanut myös paljon naurua.
– Esimerkiksi nuorsuomalainen puolue oli mielestäni norsupuolue. Maakaasu taas marsukaasu.
Lukion kolmannella hitaudelle ja väärin lukemiselle saatiin yhteinen nimi: lukihäiriö.
– Meillä oli lukiseulat, joissa jäin kiinni. Minulle lähetettiin asiasta sähköpostia, jonka alun luin ja ajattelin, että ”ei koske minua”. Hah, tämähän oli täydellinen esimerkki lukihäiriöstä.
Hieman ennen yo-kirjoituksia erityisopettaja kuitenkin lähestyi Leppiniemeä.
– Hän kyseli tuosta sähköpostiviestistä ja sanoi, että nyt olisi viimeiset hetket hakea lupaa erityisjärjestelyihin. Sainkin lopulta kaikkiin yo-kokeisiin kaksi tuntia lisäaikaa, eli tein kokeita kahdeksan tuntia.
