Sami Savio: Koronaepidemia paljasti puutteita kriisijohtamisessa: on käytävä tarkasti läpi johto- ja vastuusuhteet

Keväästä 2020 tuli hyvin poikkeuksellinen. Suomea runtelevaan koronavirusepidemiaan on kuollut toukokuun alkupäiviin mennessä yli 200 henkilöä. Runsaasta 5 000 tartunnasta peräti noin 60 prosenttia on rekisteröity hieman yli miljoonan asukkaan pääkaupunkiseudulla. Ylöjärvellä ja muualla Pirkanmaalla tautitilanne on onneksi eteläisintä Suomea selvästi paremmin hallinnassa.
Maailmanlaajuinen rokote- ja lääketutkimus etenevät tällä hetkellä ripeästi. Muun muassa Oxfordin yliopistossa aikaansaatu edistys näyttää lupaavalta. Tiede saattaakin päästä voitolle koronaviruksesta jo lähikuukausina.

Rokotetta odotettaessa on epidemian eteneminen pyrittävä pysäyttämään perinteisemmin keinoin. Kiina ja Uusi-Seelanti ovat ilmoittaneet saaneensa taudin kuriin kovilla rajoituksilla.
Koska koronatartunnan ja sen toteamisen välillä on jopa kahden viikon viive, ei rajoitustoimia pidä purkaa Suomessakaan hätäisesti ja harkitsemattomasti varsinkaan koronasta pahiten kärsivillä alueilla. Immuniteetin saaneita on THL:n vasta-ainetutkimuksen alustavien tulosten mukaan Uudellamaallakin varsin vähän. Epidemian ryöpsähtäminen uuteen roihuun palauttaisi Suomen takaisin lähtöruutuun.

Epidemian myötä tutuksi tullut tartuttavuusluku R0 kuvaa sairastuneen keskimäärin tartuttamien henkilöiden määrää. Kun tämä kerroin saadaan painettua pysyvästi alle yhden, alkaa epidemia hiipua. Merkkejä tästä on asiantuntija-arvioiden mukaan vihdoin myös Suomessa.

Tartuttavuusluvulla on yllättävän suuri vaikutus epidemian etenemiseen. Suomessa koronaa sairastaa THL:n arvion mukaan tällä hetkellä noin 2 000 ihmistä. Jos tartuttavuusluku olisi esimerkiksi 0.9, 0.8 tai 0.5, sairastuisi tautiin jatkossa vastaavasti vielä noin 18 000, 8 000 tai 2 000 suomalaista. Viiden prosentin tautikuolleisuudella aiheutuisi näistä uusista tartunnoista puolestaan noin 900, 400 tai 100 kuolemaa. Tartuttavuusluku kannattaakin yrittää kutistaa järkevillä rajoitustoimilla mahdollisimman pieneksi.

Kriisi ei koettele pelkästään kansalaisten terveyttä. Epidemian myötä julkisen velan arvioidaan kasvavan vähintään 20 miljardilla eurolla. Se aiheuttaa vastuullisille päättäjille runsaasti päänvaivaa.

Suomalainen työvoima ja suomalaiset yritykset ovat elintärkeitä maamme taloudelliselle kantokyvylle. Kumpaakaan niistä ei saa unohtaa koronakriisin pyörteissä. Business Finlandin jakamia koronatukia on kuitenkin valunut jopa pöytälaatikkoyrityksille. Pääministerin koronakriisin hoidosta antaman ilmoituksen yhteydessä aiheesta käytiin kipakka eduskuntakeskustelu.
Yritystukien oikeudenmukainen jakaminen ja käyttäminen ovat tärkeitä sekä taloudellisesti että erityisesti yhteiskuntamoraalin kannalta. Tuella kannattaa pelastaa normaalioloissa työllistäviä ja yhteiskunnalle aitoa lisäarvoa tuottavia, epidemiasta kärsiviä pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Vastapainona verovaroilla tuettujen yritysten tulee olla vastuullisia suomalaisten työttömien ja lomautettujen työllistämisessä alasta riippumatta.

Business Finland ei ole likimainkaan ainoa virheisiin sortunut taho. Epäselvyydet suojavälinekaupoissa pakottivat Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtajan eroamaan. Myös Huoltovarmuuskeskuksen toiminnasta vastaava työministeri Haatainen sekä sosiaali- ja terveysministeriön varautumisesta vastaava ministeri Pekonen ovat saaneet osakseen arvostelua suojavälineiden riittämättömyydestä.

Viimeistään koronakriisin hellitettyä on käytävä tarkasti läpi johto- ja vastuusuhteet ja korjattava puutteelliset prosessit. Samalla on varmistettava, etteivät välttämättömät päätökset seisahdu kriisiaikana jäykän lainsäädännön ja byrokratian rattaisiin.

Lue myös:

Koronaepidemia hiljensi myös Suomen – Epidemian varhainen tukahduttaminen pelastaisi ihmishenkiä ja lieventäisi talousahdinkoa

Etukäteisvarautuminen helpottaa ongelmien ratkaisua: Ikävistä tautitapauksista huolimatta paniikkiin ei ole aihetta

Sami Savio: Kansallisomaisuuden myyminen olisi hyvin lyhytnäköistä

Sami Savio: Kansalaisaloitteet ja välikysymys ovat hallinneet eduskunnan alkusyksyä

Sami Savion kolumni: Muuttuuko päätöksenteon suunta vuosikymmenen vaihduttua?

Savio: Tuet nostettava päivänvaloon

Savio: Peesaako Suomen kokoomus Saksan demareita?