Sotkamo Silver hakee lupaa etsiä malmia kahdesta paikkaa: sekä Lavajärven että Pikku Oksjärven naapurista. Kerron heti, että minulla on asiassa oma lehmä ojassa. Mökkimme sijaitsee muutaman sadan metrin päässä Pikku Oksjärvestä, Ylöjärven Kyöstilässä.
Alkuvaiheessa kullanetsintä on kevyttä, enkä usko sen tuottavan juurikaan ympäristö- tai meluhaittaa. Mutta entä myöhemmin?
Jos kultaa löytyykin, ja yhtiö haluaa jatkaa raskaampia etsintöjä tai perustaa myöhemmin kaivokseen, miten käy ympäröivän luonnon?
Kullan etsintäalue Pikku Oksjärvellä on lähimmillään vain 200 metrin päässä Oksijärvestä, jonka rannoilla sijaitsee noin 50 mökkiä.
Lisäksi Pikku Oksjärven ja Oksijärven välillä on vesiyhteys.
Minulla on nyt hyvä syy kirjoittaa Suomen vanhentuneesta kaivoslaista, mutta oikeasti olen pitänyt kaivosten toimintaa outona jo vuosia. Enkä ole yksin.
Suomessa tehtiin viime vuonna kuntalaisaloite kaivoslain päivittämisestä. Aloite sai noin 58 000 allekirjoitusta, ja eduskunta aikookin käynnistää lain muutoksen.
Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkosen mukaan uudessa laissa pitää ottaa aiempaa paremmin huomioon muun muassa luonto- ja matkailuarvot. Sekään ei ole oikein, että alueen asukkaat voivat joutua odottamana jopa 20 vuotta epävarmuudessa sitä, aikooko kaivosyhtiö tehdä jotakin alueella vai ei.
Valtaosa Suomessa toimivista kaivosyhtiöistä tulee ulkomailta (näin myös Sotkamo Silver), eikä Suomi hyödy juuri lainkaan omista malmeistaan: ei maanomistaja eikä valtio.
Maa vallataan, voitto menee yleensä ulkomaille, mutta jos ympäristölle koituu haittaa, maksumieheksi joutuu liian usein valtio.
Tähänkin tulee ilmeisesti muutos.
Kuntien pitäisi saada enemmän valtaa päättää siitä, tuleeko kaivos vai ei. Ja jos sellainen tulee, yhtiöiden pitää järjestää haittoja korvaava vastuujärjestelmänsä paremmaksi ja maksaa esimerkiksi enemmän veroa.
Vastaa aiheeseen liittyvään kyselyyn!
Lue myös:
