Uudenvuodenyönä 2020 astui taas voimaan suuri joukko kansalaisen elämään vaikuttavia muutoksia. Valtaosa muutoksista on helpoin hahmottaa oman lompakon kautta. Kansalaisen kukkarolla joko käydään, tai sitten muutokset tuovat rahanarvoista etua. Kokosimme alle oleellisimmat muutokset.
• Ainoastaan kahden vuoden ikään ehtinyt työttömyysturvan aktiivimalli loppui vuoden vaihtuessa. Aktiivimallin vaikutusten kanssa kuitenkin eletään vielä hetki. Tammikuussa työttömyyskorvaukset maksetaan aktiivimallin mukaan.
• Pieni- ja keskituloisten ansiotulojen verotus kevenee. 200 miljoonan euron kevennys saadaan aikaan korottamalla perusvähennystä, työtulovähennystä ja eläketulovähennystä. Lisäksi ansiotulojen verotukseen tulee ansiotulon nousua vastaava indeksitarkistus. Keskituloisten verotus kiristyy 0,4 prosenttiyksikköä ja suurituloisten noin 0,5 prosenttiyksikköä. Eläkeläisten verotus pysyy suurin piirtein ennallaan.
• Kansaneläkkeen täysi määrä nousee 34 eurolla kuukaudessa ja takuueläkkeen täysi määrä 50 eurolla kuukaudessa. Korotuksen jälkeen yksineläjän täysimääräinen kansaneläke on yhteensä noin 663 euroa ja avo- tai avioliitossa asuvan 592 euroa. Takuueläke on täysimääräisenä vuoden alusta noin 835 euroa. Korotuksen eläkkeisiinsä saa arviolta kaikkiaan noin 610 000 eläkeläistä.
• Alin vanhuuseläkeikä nousee kolmella kuukaudella. Vuonna 1957 syntyneet voivat jatkossa siirtyä eläkkeelle aikaisintaan 63 vuoden ja yhdeksän kuukauden iässä. Elinaikakerroin pienentää vuonna 1958 syntyneiden ensi vuonna tai myöhemmin alkavia vanhuuseläkkeitä 4,6 prosenttia. Jo myönnettyihin eläkkeisiin se ei vaikuta.
• Oikeus täysipäiväiseen subjektiiviseen päivähoitoon palautuu kaikille. Säännös tulee voimaan elokuussa. Subjektiivisella päivähoito-oikeudella tarkoitetaan alle kouluikäisen oikeutta päivähoitoon eli varhaiskasvatukseen, vaikka lapsen molemmat vanhemmat olisivat kotona.
• Polttoaineveroihin tulee yhteensä noin 250 miljoonan euron korotus. Korotuksen tulevat voimaan kuitenkin vasta elokuussa. Näillä näkymin bensiinin hinta nousee tuolloin 6,3 senttiä litralta ja dieselin hinta 6,9 senttiä litralta.
• Lasta huoltavan opiskelijan opintoraha nousee vuoden alussa 25 eurolla ja on siten jatkossa noin 350 euroa kuukaudessa. Muita opintorahoja korotetaan noin prosentilla elokuussa, kun opintorahan määrä sidotaan kansaneläkeindeksiin.
• Opintotuen tulorajoja korotetaan seuraavalle kahdelle vuodelle noin 4,5 prosenttia palkkojen muutoksen mukaisesti. Pienituloisten perheille maksettavan oppimateriaalilisän määrä nousee noin 50 senttiä ja on siten jatkossa 47,3 euroa kuukaudessa.
• Virvoitusjuomia verotetaan ankarammin. Veronkorotus painottuu sokeripitoisiin juomiin. Yli 0,5 prosenttia sokeria sisältävien virvoitusjuomien valmistevero nousee 27 sentistä 32 senttiin litralta ja muiden virvoitusjuomien 12 sentistä 13 senttiin litralta.
• Virvoitusjuomien verosta vapautetun pientuotannon raja nousee nykyisestä 50 000 litrasta 70 000 litraan. Juomapakkausveroon tulee vastaava muutos.
• Kotitalousvähennyksestä nipistetään. Vähennyksen enimmäismäärä laskee 2 400 eurosta 2 250 euroon. Asuntolainan korkovähennystä leikataan myös. Koroista vain 15 prosenttia on ensi vuodesta lähtien vähennyskelpoista. Vielä vuonna 2019 määrä oli 25 prosenttia. Tavoitteena on, että vähennys loppuu kokonaan vuonna 2023.
• Tupakointi kallistuu. Tupakkaveron korotus on keskimäärin 14 prosenttia vuosina 2020–2021. Korotus koskee savukkeiden, sikareiden ja pikkusikareiden, piippu- ja savuketupakan sekä savukkeiksi käärittävän hienoksi leikatun tupakan veroa. Korotukset toteutetaan neljässä vaiheessa siten, että ensimmäinen korotus tehdään ensi vuoden alusta, toinen ensi heinäkuun alusta, kolmas vuoden 2021 alusta ja neljäs korotus heinäkuun 2021 alusta.
• Savukkeiden ja savukkeiksi käärittävän hienoksi leikatun tupakan hinnat nousevat veronkorotusten vuoksi keskimäärin 12 prosenttia. 20 kappaleen savukeaski kallistuu noin 95 senttiä. Ensi vuoden kaksi korotusta nostavat hintoja keskimäärin 6 prosenttia eli 47 senttiä askilta.
• Osakesijoittaminen helpottuu vuoden alussa, kun sijoittajat voivat alkaa hyödyntää osakesäästötilejä sijoittamisessa. Osakesäästötiliä tarjoavan pankin asiakas voi siirtää tilille enintään
50 000 euroa ja sijoittaa varat julkisesti noteerattujen yhtiöiden osakkeisiin. Asiakas maksaa veroa sijoitusten tuotoista vasta siinä vaiheessa, kun hän nostaa tililtä rahaa.
• Väestörekisterikeskus ja maistraatit yhdistyvät vuoden alussa Digi- ja väestötietovirastoksi (DVV). Uuteen virastoon liitetään myös Itä-Suomen aluehallintovirastossa toimiva maistraattien ohjaus- ja kehittämisyksikkö.
• Vuoden alusta alkaen EU- ja ETA-alueiden ulkopuoliset ostajat joutuvat hankkimaan luvan, kun he ovat ostamassa kiinteistöä Suomesta. Luvan myöntää puolustusministeriö. Tarkoituksena on antaa valtiolle oikeus puuttua sellaiseen kauppaan, jonka voidaan katsoa vaarantavan kansallista turvallisuutta.
• Lääkkeiden vuosiomavastuu on ensi vuonna 577,62 euroa, kun se tänä vuonna on 572 euroa.
Suurpetojen aiheuttamat koira-, kotieläin- ja irtaimistovahingot maksetaan vuoden alusta lähtien heti korvauspäätöksen jälkeen ja aina täysimääräisesti. Muutos perustuu viime maaliskuussa voimaan tulleeseen riistavahinkolakiin. Sen sijaan poro- ja maatalousvahingot korvataan vasta vahinkovuotta seuraavana vuonna.
• EU:n ulkopuolta tilaaminen on kallistumassa. Tarkoitus on korottaa muualta tilattujen tuotteiden hintoja EU-maista tilattujen tasolle. Erityisesti tämä koskee Kiinaa, koska maa on suomalaisten postimyyntiostoslistan kärjessä.
• Äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahan sekä erityisäitiysrahan vähimmäismäärä suurenee. Määrä nousee 28,94 euroon päivässä. Vuonna 2019 summa oli 27,86 euroa päivässä.
• Lapsilisän määrä neljännestä ja sitä seuraavasta lapsesta suurenee 10 euroa kuukaudessa. Myös yksinhuoltajakorotus nousee: uusi määrä on 63,30 euroa kuukaudessa. Vuonna 2019 se oli 53,30 euroa.
• Vanhempainpäivärahojen laskemiseen tulee iso muutos. Vuositulo lasketaan jatkossa niiltä 12 kalenterikuukaudelta, jotka ovat edeltäneet etuusoikeuden alkamista edeltävää kalenterikuukautta.
• Täyden elatustuen määrä suurenee ja on nyt 167,01 euroa kuukaudessa. Viime vuonna summa oli 158,74 euroa kuukaudessa.
• Elatusapuvelan maksuvapautuksen tulorajat muuttuvat. Elatusvelvollinen voi saada jatkossa maksuvapautuksen, jos hänen tulonsa ovat enintään 1128,57 euroa kuussa. Tulorajaa korotetaan jokaisesta alaikäisestä lapsesta 282,14 euroa kuussa. Tulorajaa eivät kuitenkaan korota ne lapset, joille on myönnetty elatustuki. Vuoden 2019 määrät olivat 1120,00 euroa kuussa ja 280,00 euroa kuussa.
• Peruspäivärahan ja työmarkkinatuen määrä suurenee 33,66 euroon päivässä. Summa oli 32,40 euroa päivässä vuonna 2019.
• Myös työttömyysetuuden korotusosa ja lapsikorotukset suurenevat. Työttömyysetuuden korotusosa on 4,79 euroa päivässä. Lapsikorotukset ovat yhdestä lapsesta 5,28 euroa päivässä, kahdesta lapsesta yhteensä 7,76 euroa päivässä ja vähintään kolmesta lapsesta yhteensä 10,00 euroa päivässä.
• Eläkeputken alaikäraja nousee vuonna 1961 ja sen jälkeen syntyneillä 61 vuodesta 62 vuoteen. Eläkeputki tarkoittaa, että peruspäivärahaa ja ansiopäivärahaa voidaan maksaa normaalin enimmäisajan jälkeen eläkeikään asti. Käytännössä muutos alkaa vaikuttaa vasta vuonna 2022, jolloin vuonna 1961 syntyneet täyttävät 61 vuotta.
• Eläkkeensaajan asumistuessa huomioon otettavien asumismenojen enimmäismäärät suurenevat 1,4 prosenttia kaikissa kolmessa kuntaryhmässä. Asumismenojen enimmäismäärä on nyt 8 360 euroa, 7 688 euroa ja 6 745 euroa vuodessa.
• Toimeentulotuen perusosa suurenee hieman ensi vuonna. Vuoden 2020 alusta alkaen se on 502,21 euroa kuukaudessa. Vuonna 2019 summa oli 497,29 euroa. Yksinhuoltajien perusosan määrää korotetaan erikseen. Nyt se on 572,52 euroa kuukaudessa, kun viime vuonna summa oli 547,02 euroa.
• Lääkekustannusten vuosiomavastuu eli lääkekatto nousee hieman ja on tänä vuonna 577,66 euroa vuodessa. Vuonna 2019 katto oli 572 euroa. Kun vuosiomavastuu ylittyy, asiakas maksaa loppuvuoden ajan jokaisesta korvattavasta lääkevalmisteesta enää 2,50 euron omavastuun.
• Hallitusohjelman mukaisesti Suomen vastaanottamien kiintiöpakolaisten määrä kasvaa vuonna 2020 sadalla hengellä entisestä 750 ihmisestä 850:een.
TEEMATUOTANTO, JARNO KESKINEN
Lähteet: Yle.fi, Veronmaksajain Keskusliitto, Eläkkeensaajien Keskusliitto, Kela, Vero.fi.
