Kun päiväkotien ja koulujen joulujuhlissa ei enää entiseen tapaan noudateta joulun kristillisiä perinteitä, lapsille ja lapsiperheille sopivat joulun ajan tapahtumat kirkoissa nousevat yhä tärkeämmiksi.
Pienille lapsille jouluaatto ihanine lahjoineen on jännittävä päivä, mutta jännitystä ja tunnelmaa riittää myös viattomien lasten päivänä 28. joulukuuta, jolloin monessa seurakunnassa kuten Kurussa vietetään enkelikirkkoa.
Silloin enkelipukuihin pukeutuneet lapset kulkevat juhlavana saattueena kohti alttaria kynttilöitä käsissään kantaen. Ensimmäisenä tepsuttavat pienimmät, lähes taaperot led-kynttilöineen, sitten hiukan isommat enkelit ja viimeisenä liki 10-vuotiaat kokeneet konkarit, jotka tuovat turvaa ja varmuutta pienemmille.
– Kun lapset kulkevat pituusjärjestyksessä, kynttilät lepattavat kulkueen edetessä koko ajan korkeammalla. Se on tosi kaunis näky, enkelikirrkkoa seurakunnan kanssa järjestävän Mannerheimin lastensuojeluliiton Kurun osaston aktiivi Seija Koski kuvaa enkeleiden saattuetta.
Kulkueen taivaltaessa kirkon käytävää seurakunta laulaa jonkun lapsille tutun virren, ja alttarilla enkelit asettavat kynttilänsä hiekka-astiaan. Ohjelmassa seuraa papin lyhyt puhe, jouluevankeliumi lasten tai nuorten lukemana sekä lapsiperheille tuttuja kauneimpia joululauluja. Usein tilaisuudessa esiintyy joku paikallinen soittaja tai laulaja. Tänä vuonna Kaisa Suojärvi on lupautunut soittamaan enkelikirkossa pianoa.
Kolehtilaulun jälkeen luetaan vielä iltarukous, ja lopuksi ja enkelit kynttilöineen vaeltavat ulos kirkosta seurakuntalaisten laulaessa Maa on niin kaunis.
– Ohjelma on aina lyhyt, alle puoli tuntia. Näin pienimmätkin lapset jaksavat pysyä koko ajan mukana, ja tapahtuma sopii ihan kaikenikäisille, MLL:n Kurun osaston puheenjohtaja Seija Vastamäki kertoo.
– Tarkoitus on viettää lämminhenkinen hetki, jossa lapsilla ja aikuisilla on mahdollisuus hiljentyä yhdessä.
Ei pulaa enkeleistä
Lasten muodostama enkelikulkue saa joka vuosi kirkossa olevat aikuiset pyyhkimään silmäkulmiaan. Erityisen liikuttavaa saattueen seuraaminen on, jos sattuu muistamaan, että enkelikirkkossa kerätään kolehti, joka lahjoitetaan syöpään sairastuneiden lasten vanhempien yhdistykselle. Viattomien lasten päivän tapahtuma viittaa paitsi lapsia suojeleviin hahmoihin myös liian varhain maailmasta temmattuihin enkeleihin.
Kristillisessä maailmassa viattomien lasten päivää vietetään niiden beetlehemiläisten lasten muistoksi, jotka kuningas Herodes surmautti Matteuksen evankeliumin toisen luvun mukaan.
Muutama viikko ennen tapahtumaa pikku-enkeleiden tunnelmat ovat vielä varsin riehakkaat. ”Minä-minä-minä myös” -hihkumisesta ei tahdo tulla loppua, Seija Vastamäki kysyy päiväkoti-ikäisiltä, kuka haluaa sovittaa enkelipukua.
– Pienet lapset osallistuvat enkelikirkon saattueeseen tosi mielellään. Mukaan voi tulla heti, kun uskaltaa kävellä kulkueessa ja istua koko ohjelman ajan kirkon etuosassa muiden lasten kanssa. Vanhimmat ovat noin 10-vuotiaita, Kurun MLL:n puuhanaiset Seija Koski ja Outi Rasi kertovat.
Outi Rasi muistaa itse olleensa 27 vuotta sitten enkelinä Tampereen Aleksanterin kirkossa, josta enkelikirkoksi nimetty lapsiperheiden kirkkohetki sai alkunsa noin 60 vuotta sitten. Kurussakin perinne on jatkunut katkeamattomana vuosikymmeniä.
Enkelikulkueeseen kutsutaan lehti-ilmoituksella ja sosiaalisessa mediassa. Halukkaiden on ilmoittauduttava ennakkoon, jotta pukuja osataan varata tarpeeksi, ja lasten on tultava kirkkoon hiukan aikaisemmin, jotta heidät ehditään pukea.
– Joskus enkeleitä on viisi, josku kaksikymmentä, mutta aina on kulkue saatu. Tapahtumaa tiedetään perheissä odottaa, Seija Vastamäki vakuuttaa.
Pikkuenkelit saavat palkkioksi osallistumisestaan pienen herkkupussin. Paras palkkio on kuitenkin juhlallinen ja harras elämys, joka jää mieleen koko elämän ajaksi.
