Vaikka pääministerin harteilla ovat koko Suomen asiat, monet pirkanmaalaiset vaikuttajat uskovat tamperelaisen Sanna Marinin kotimaakuntansa vankalla tuntemisella olevan myönteisiä vaikutuksia Pirkanmaata koskettaviin asioihin. Toivelistalle nousevat muun muassa Suomirata, kuntien rahoituksen turvaaminen, sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen toteutuminen sekä kansalaisten luottamuksen vahvistaminen politiikkaan.
Tamperelainen demaripoliitikko Sanna Marin, 34, kohautti kunnolla koko maailmaa, kun hänestä tuli Suomen tasavallan 76. hallituksen pääministeri 10. joulukuuta 2019. Marinin valinta valtioneuvoston johtoon herätti hänen omassa kotivaalipiirissään Pirkanmaalla suuren toiveikkuuden, sillä maan toiseksi suurin maakunta on ollut pitkän aikaa ilman ministeriä. Pirkanmaalaisten odotukset ovat nyt korkealla kasvumaakunnan kehitysedellytyksien parantamiseksi.
– Tamperelaisen Sanna Marinin nousemisella maamme pääministeriksi on suuri symbolinen merkitys Pirkanmaalle, jolla on ollut varsin vähän ministereitä, Pirkanmaan liiton maakuntajohtaja Esa Halme tiivistää.
Halme korostaa Marinin tuntevan hyvin ne tarpeet, jotka kasvu- ja kehitysnälkäisellä runsaan 517 000 asukkaan maakunnalla on.
Pirkanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Pasi Mäkinen huomauttaa Tampereen ja sitä ympäröivän muun Pirkanmaan kärsineen kautta aikojen maan hallituksen ministereiden kotiinpäinvedoista.
– Pääministeri Sanna Marin voi omalta osaltaan valvoa, että tätä ei tapahdu jatkossa. On ollut erikoista, ettei Tampereelta ole aikaisemmin ollut pääministeriä.
Suomen teatterin pääkaupunkina pidettävän Mansen Tampereen Teatterin johtaja Reino Bragge ei aseta odotuksia korkealle.
– Minulla ei ole suuria odotuksia. Sanna Marin ei ole ainakaan minun silmiini näyttäytynyt kulttuurin ystävänä, harrastajana tai tuntijana, Bragge pohtii.
Pirkanmaan Demareiden toiminnanjohtaja Harri Sandell sanoo tamperelaisen pääministerin olevan koko Suomen edun, mutta hänen mielestään Sanna Marinin pääministeriyden merkitys on suuri myös Tampereelle ja Pirkanmaalle.
– Dynamokaupungin ja maamme toiseksi suurimman maakunnan entuudestaan myönteinen kansainvälinen kuva kirkastuu, mikä tukee alueen menestystä. Kansallisessa päätöksenteossa Pirkanmaan tarpeita ymmärretään aiempaa paremmin, Sandell miettii.
Kokoomuksen pirkanmaalainen kansanedustaja Anna-Kaisa Ikonen muistuttaa Sanna Marinin olevan kaikkien aikojen ensimmäisen tamperelaisen pääministerin.
– Kyllä tällä asialla on merkitystä. Pääministerin on toki katsottava asioita koko Suomen näkökulmasta, mutta on erittäin hyvä, että hän tuntee alueemme mahdollisuudet ja tarpeet. Toivon, että hän ottaa ne myös huomioon päätöksenteossa.
Perussuomalaisten pirkanmaalainen kansanedustaja Sami Savio odottaa pääministeri Sanna Marinin ottavan tamperelaisena koko maan huomioon päätöksenteossa ja puolustavan myös pääkaupunkiseudun ulkopuolisen Suomen näkökulmaa ja korostavan sen merkitystä maamme elinvoimalle ja työllisyydelle.
– Pirkanmaalla on Suomen kakkoskeskuksena tärkeä rooli. Monia Pirkanmaalla kehitettyjä koulutus- ja terveydenhuoltoinnovaatioita voidaan hyödyntää muuallakin maassa. Pääministeri Marin voi edistää tätä kehitystä, Savio teroittaa.
Valtiolta vastuullisia päätöksiä
Lempäälän kunnanjohtaja Heidi Rämö vartoaa Sanna Marinin hallitukselta rahoitusvastuun kantamista ja vastuullisia päätöksiä.
– Tästä syystä tulisi päivittää käsite hyvinvointiyhteiskunta. On päätettävä siitä, mitä ja mitkä palvelut ja etuudet pystytään rahoittamaan ja mitä ei kyetä kustantamaan. Tämänhetkinen väestökehitys johtaa siihen, että huoltosuhde on haastava. Tulevaisuudessa veronmaksajia eli palveluiden rahoittajia ei ole tarpeeksi. Nykyistä palvelutasoa ei voida ylläpitää pelkän henkilöverotuksen turvin, Rämö painottaa.
Ylöjärven kaupunginjohtaja Jarkko Sorvanto esittää koko kuntakentän näkökulman tunnistamista. Hänen mukaansa pääministerin on kuunneltava ja otettava vahvasti huomioon kuntakentän näkemykset ja tarpeet valtion päätöksenteossa.
– Kuntien ja kuntatalouden näkökulmasta on olennaisen tärkeää, että kunnille ei lastattaisi ainakaan merkittäviä uusia tehtäviä. Mikäli valtio niitä kuitenkin kunnille osoittaa, tulee valtion aidosti vastata uusien velvoitteiden täysimääräisestä rahoittamisesta. Kuntien rahoitusasemaa ei muutoinkaan saisi heikentää. Mahdollisen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen (sote-uudistus) valmistelussa tulisi edetä vahvasti kuntia kuullen ja kunnat valmisteluun mukaan ottaen.
– Valtion on myös huolehdittava maankäytön, liikenteen ja asumisen sopimuksien jatkumisesta Tampereen kaupunkiseudun kanssa. Valtion on osallistuttava mahdollisen raitiotiehankkeen seudullisen jatkon kustannuksiin, Sorvanto listaa.
Akaan kaupunginjohtaja Antti Peltola näkee, että valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma olisi hyvä saada nopeasti valmiiksi.
– Suomirata ja pääradan kehittäminen pitäisi saada etenemään konkreettisten suunnitelmien ja rahoitusmallien osalta, jotta valmius hankkeen toteutukseen ja rakentamiseen aikanaan on olemassa, Peltola perustelee.
Peltola kiirehtii sote-uudistusta.
– Siihen liittyvä rahoitusmalli olisi syytä saada maaliin ilman viivytyksiä.
– Julkisen talouden kantokyky on tiukilla ja lähivuosina väestön ikääntyessä tilanne on nykyistä huonompi. Työllisyyden parantaminen on julkisen talouden tasapainon kannalta erittäin tärkeää, ja työllisyyden kohentamisessa olisi onnistuttava. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamisessa on tällä hetkellä isoja haasteita ja alueellisia eroja, Peltola pohtii.
Pirkanmaan maakuntahallituksen ylöjärveläinen jäsen Rauno Kesseli (vas.) nostaa Sanna Marinin hallituksen suurimmaksi asiakokonaisuudeksi vaikuttamisen ilmastonmuutokseen.
– Toivottavasti Marin uskaltaa tehdä päätöksiä, joilla on todellista merkitystä hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä, Kesseli odottaa.
– Pirkanmaan kannalta on tärkeää, että Suomirata saadaan nopealla aikataululla suunnitteluun ja niiden valmistuttua toteutukseen. Raideliikenteen kehittäminen takaa elinvoimaisuuden säilymisen ja yrityskentän kasvun, Kesseli linjaa.
Kesseli painottaa, että Marinin johdolla yhdessä hyväksytyllä hallitusohjelmalla luodaan hyvät edellytykset sille, että kirjaukset konkretisoituvat kansalaisten kannalta aikaisempaa turvallisempana, oikeudenmukaisempana ja tasa-arvoisempana elämänä.
MATTI PULKKINEN
