80-vuotiaat näyttelijät vievät yleisön sota-ajan koulupäiviin Vanhassa Räikässä: ”Jos kädet olivat likaiset, saattoi joutua nurkkaan seisomaan”

28.11.2019 11:00

Pääosin yli 80-vuotiaista näyttelijöistä koostuva kulttuuriryhmä Junantuomat esittää  11. joulukuuta klo 18  Vanhassa Räikässä tuoreen näytelmänsä, jossa yleisö pääsee kurkkaamaan vuosikymmenten takaiseen koulupäivään – aikaan, jolloin ei olisi tullut kysymykseenkään kitistä kahdeksalta alkavista kouluaamuista.
Ennen vanhaan koulupäivät aloitettiin virsien laulamisella.

Emminkammarissa on käynnissä teatteriharjoitukset. Joukko mummoja istuu penkkiriveissä vihkoineen, kynineen ja aapisineen – kuin oppilaat konsanaan.

Kun opettaja Airi Rantanen lähestyy, kaivaa jokainen oppilas kankaisen liinan, joka levitetään syliin. Liinan päälle taas asetetaan kädet, jotta opettaja näkee, onko perunapellonrippeet pesty kynsien alta.

– Olemme keskustelleen ryhmässä, että aivan kaikkien kouluissa tällaista käytäntöä ei ollut. Käsien tarkastus liittyi jollakin tavalla kulkutauteihin. Jos kädet olivat likaiset, saattoi joutua nurkkaan seisomaan, ryhmäläiset kertovat 1940-luvun koulunkäynnistä.

Puolituntinen näytelmä seuraa oppilaiden koulupäivää, johon kuuluu muun muassa laskentaa ja musiikkia.

Käsikirjoitus on koottu aidoista tarinoista

Teatteriryhmä Junantuomien näytelmä Koulupäivä vuosien takaa on saanut inspiraationsa näyttelijöiden omista ensimmäisistä koulupäivistä, jotka sijoittuvat sotavuosille.

Ryhmää jo kolmatta vuotta vetävä teatteriohjaaja Jari Hiltunen onkin kerännyt käsikirjoitusta varten näyttelijöiden muistoja, joissa kerrataan lapsuuden tapahtumia, esimerkiksi sitä, millaista roolia sota näytteli tuolloin lasten elämässä.

”Taivas täyttyi venäläisistä pommikoneista. Leikimme, että lumilinnat ja onkalot olivat pommisuojia. Pojat pelottelivat sillä, että saareen on haudattu ryssiä”, Kuhmoniemestä evakkoon Sotkamoon vuonna 1939 lähtenyt ryhmän näyttelijä muistelee kirjoituksessaan.

Kulttuuriryhmä Junantuomat on toiminut kolmen vuoden ajan. Heitä ohjaa Jari Hiltunen.