Suomen Meripelastusseura pitää huolta vesillä liikkujien turvallisuudesta koulutettujen vapaaehtoisten voimin – nämä asiat veneilijän on hyvä muistaa kesäkaudella

Ylöjärvi on sijaintinsa puolesta otollinen vesistöissä virkistäytymiselle ja veneilylle. Meripelastusseuran vapaaehtoiset päivystävät veneilykauden ajan Pirkanmaalla kellon ympäri valmiina avustamaan veneilijöitä heidän turvallisuuteensa liittyvissä asioissa.
Tampereen Meripelastusseuran miehistön Timo Alatalon (vas.) toimenkuvaan kuuluu pelastustoimen kanssa tehtävä yhteistyö ja kommunikointi. Kuvassa oikealla palopäällikkö Ari Vakkilainen Meripelastusseuran pelastusveneessä. (Kuva: Suvilehti 2019, Susanna Viljanen)

Heinäkuun kovimmalla helleviikolla poliisi suoritti vesiliikevalvontaa Näsijärvellä. Ylöjärvellä Taninsaaren kupeessa ja Kirkkonokalla partioinut yksikkö havaitsi pysäyttämissään veneissä lukuisia varustepuutteita. Erityisen yleistä oli sammuttimien puuttuminen tai niiden tarkistuksen laiminlyönti.

Suomen Meripelastusseuran miehistöön kuuluva Timo Alatalo tietää yli 10 vuoden vapaaehtoiskokemuksella turvallisuuden olevan vesillä tärkeää.

– Pelastusliivit ja sammutin ovat tärkeä varustus veneessä, ja niiden tulisi olla käyttökunnossa. Veteen putoaminen tapahtuu aina yllättäen, joten avoveneessä ja suuremman veneen kannella liivit on hyvä pitää aina päällä vesillä, opastaa Alatalo.

Varsinkin lasikuituinen vene palaa ärhäkästi, joten monilla tarkastamatta jäävä sammutin on hyvä saada hädän sattuessa käyttöön nopeasti. Alatalo kehottaa huolehtimaan veneen merikelpoisuudesta huoltamalla, mutta pitämällä myös tankin täynnä; ajoittain Meripelastusseuraan ollaan yhteydessä tilanteessa, jossa polttoaine on päässyt loppumaan.

Poliisi tarkistaa varusteita ja huolehtii säännöistä, Meripelastusseura auttaa hädässä

Toisin kuin poliisi, joka pääsääntöisesti valvoo veneilijöiden toimintaa vesillä, kohtaa meripelastusyksikkö veneilijän ongelmatilanteessa ja hädän keskellä. Veneilijöiden puhalluttaminen, varusteiden tarkistaminen ja vesiajoneuvojen asianmukaisen rekisteröinnin tarkistaminen kuuluvat poliisin tehtäviin, eikä Meripelastusseura suorita niitä.

– Yksi yleisimmistä avustustehtävistämme ovat konevikatapaukset. Joskus veneilijä saattaa puhelinopastuksella saada koneen käyntiin, toisinaan taas lähdemme selälle ja paikan päälle. Tällaiset tehtävät ovat kiireettömiä, mikäli veneilijä on päässyt ankkuroitumaan turvallisesti. Huonomalla kelillä ajelehtimaan jäänyttä venettä saatetaan lähteä avustamaan kiireisestikin, kertoo Alatalo.

Näsijärven selällä veneily on Alatalon mukaan suhteellisen turvallista, sillä kivikot ja ranta eivät uhkaa heti ajelehtimaan jäänyttä venettä. Kovan tuulen sattuessa voi kuitenkin aina tulla ikäviä tilanteita.

Ajoittain vesialueita valvotaan myös poliisin apuna. Esimerkiksi Tammerfest-viikonloppuna yksikkö oli valmiuksissa pelastuslaitoksen ja tapahtumajärjestäjien pyynnöstä Ratinansuvannossa. On myös tapauksia, joissa partioiva yksikkö hälytetään vahvistukseksi tilanteen ollessa päällä.

– Kadonneen etsinnät ovat tehtäviä, joissa Meripelastusseura on apuna poliisin johtamissa operaatioissa. Alueet ovat usein sen verran isoja, että niiden tutkimiseen tarvitaan monia yksiköitä. Saatamme myös kuljettaa ambulanssihenkilöstöä saariin tai antaa itse ensihoitoa.

Pirkanmaalla Meripelastusseuran yksiköt toimivat pelastuslaitoksen sopimusyksikköinä, jotka hälytetään apuun muiden pelastusyksiköiden kanssa hätänumerosta 112. Kiireettömissä tilanteissa 112 neuvoo vesillä liikkujaa soittamaan suoraan Trossi-palvelunumeroon, jossa päivystävä yksikkö auttaa veneilijää.

– Jos vähääkään mietityttää tai arveluttaa kiireellisyys, kannattaa soittaa 112 kautta, sillä päivystäjät on koulutettu määrittelemään tapauksen kiireellisyys, ohjeistaa Alatalo veneilijöitä.

Vesillä partioivat pelastusyksiköt toimivat vapaaehtoisten voimin

Täysin vapaaehtoisvoimin jo 1800-luvun lopulta toiminut Suomen Meripelastusseura päivystää ympäri vuorokauden koko avovesikauden ajan. Päivystys hoidetaan töistä tai kotoa käsin, ja vesillä ollaan mahdollisuuksien mukaan.

– Tilanteen tullessa päivystäjät saattavat joutua lähtemään esimerkiksi virka-aikana töistä. Pyrimme olemaan paikalla mahdollisimman nopeasti, mutta kaikista kiireellisimmissä tapauksissa pelastuslaitos tulee avuksi, kuvailee Alatalo toimintaa.

Hommaan voi lähteä mukaan kuka vain, sillä Meripelastusseura kouluttaa oman miehistönsä pelastustoimintaan. Tulokaskoulutuksen jälkeen uusi vapaaehtoinen voi toimia osana miehistöä, mutta vasta vuoden kokemuksen jälkeen on mahdollista päästä osaksi minimimiehitystä.

– Miehistöön pääsee, kun osaa perustaidot, joita pelastusyksiköltä vaaditaan. Lisäksi veneessä on aina kokenut päällikkö, joka on ollut mukana toiminnassa vähintään viisi vuotta ja on ehtinyt kokemaan erilaisia tilanteita vesillä. Tähän kuuluu myös yhteistyössä toimivien viranomaisten ja pelastuslaitoksen kanssa kommunikointi, luonnehtii Alatalo vapaaehtoisten osaamista.

Alatalo korostaa tärkeimmän kriteerin meripelastuksesta kiinnostuneille olevan puhdas innostus toimintaan ja mahdollisuus sitoutua vapaaehtoistyöhön. Harrastuksena meripelastus on sitovaa, sillä omaa osaamista ylläpidetään koulutuksilla, ja päivystäessä tulee olla valmis avustamaan lyhyelläkin varoitusajalla. Suuresta ajallisesta panoksesta huolimatta vapaaehtoisuus on Alatalon mielestä mukavaa ja antoisaa työtä.

Lue lisää merillä tapahtuvasta pelastustoiminnasta:

Apu tulee mökillekin – Puhelimeen kannattaa ladata 112-sovellus, joka välittää soittajan sijainnin