Toukokuisissa eurooppavaaleissa valittavalla uudella EU-parlamentilla on viisivuotiskaudellaan ratkottavanaan iso tukku unionin kannalta elintärkeitä asiakokonaisuuksia. Kokenut suomalainen poliitikko luettelee ratkaisuaan odottavan unionin rahoituskehyksen, turvallisuuslinjauksen, pakolaiskysymyksen ratkaisun sekä sisämarkkinoiden vahvistamisen.
Tamperelainen diplomiekonomi ja varatuomari Kimmo Sasi sanoo Euroopan unionin elävän tulevaisuutensa kannalta tärkeiden ratkaisujen aikaa.
Liikenne-, ulkomaankauppa- ja eurooppaministerinä sekä pitkäaikaisena kansanedustajana Sasi ymmärtää haasteiden ja ongelmien oikea-aikaisen hoitamisen välttämättömyyden.
Sasin mukaan EU:n rahoituskehys vaatii rukkaamista. Hänen mielestään unionin budjetti on saatava lähivuosien aikana terveelle, realistiselle ja vakaalle pohjalle. Mahdollinen Ison-Britannian ero tuo omat haasteensa.
– Turvallisuus on noussut maailman rauhattomuuden ja lukuisten kriisien johdosta keskeiseksi asiaksi. Millä tavalla Euroopan unioni vahvistaa puolustustaan? Ydinpohdintoja on, millä tavalla unioni reagoi, jos jokin taho painostaa tai uhkaa jotakin jäsenmaata. Antavatko jäsenmaat jonkinlaisia keskinäisiä sitoumuksia auttaakseen tarpeen tullen toisiaan?
– Unionille ei kuitenkaan tule yhteistä armeijaa, Sasi uskoo.
Levottomat ajat ovat nostaneet esiin pakolaiskysymyksen hoitamisen. Sasin mukaan EU:n on löydettävä keinot mahdollisten pakolaisvyöryjen varalta.
– Euroopan unionilla on sopimus Turkin kanssa. Tämä malli on osoittanut toimivuutensa. Ratkaisu voisi olla pakolaisleirien perustaminen. Niissä hätää kärsivät ihmiset otettaisiin vastaan ja rakennettaisiin heille uutta tulevaisuuden suuntaa.
Sasin mielestä Euroopan unionin sisämarkkinat ovat tätä nykyä haavoittuvat.
– Maanosamme sisämarkkinoita on ehdottomasti vahvistettava.
EU ei laajene lähivuosien aikana
Kimmo Sasi arvioi, ettei Euroopan unioni ota uusia jäsenmaita viiden lähivuoden aikana.
Jos Iso-Britannia eroaa EU:sta, jäljelle jää 27 jäsenmaata.
– En pidä Ison-Britannian EU-eroa täysin kirkossa kuulutettuna. Iso-Britannia osallistuu nyt pidettäviin eurooppavaaleihin. Kaikki merkit viittaavat siihen, että brexit lykkääntyy vähintään tulevaan syksyyn asti. Uskallan toivoa, että britit järjestäisivät jopa uuden kansanäänestyksen, Sasi sanoo.
Sasi muistuttaa, että esimerkiksi Jugoslavian hajoamisen jälkeen syntyneet uudet valtiot, kuten Montenegro, Makedonia ja Bosnia-Hertsegovina kolkuttavat Euroopan unionin ovia. Hänen mukaansa jäsenyysneuvottelut eivät vielä etene maaliin pian alkavalla parlamenttikaudella.
Pieni syntyvyys kiusaa Eurooppaa
Laskevasta syntyvyydestä on muodostunut koko Euroopan unionin ongelma.
– Syntyvyys laski ensiksi eteläisessä Euroopassa ja nyt se on tosiasia meillä Suomessakin.
Sasin mukaan niin Suomi kuin koko Eurooppa tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa.
– Meillä on kaksi osoitetta, joista ottaa vastaan työntekijöitä: Afrikka ja Aasia. Aasialaiset ovat tunnetusti ahkeria ja palvelualttiita ihmisiä. Aasian maista tulevat työikäiset olisivat Suomelle toimiva ratkaisu.
Sasi toivoo, että suomalaiset kirkastaisivat perhekäsitystä.
– Suomessa eduskunnan olisi tehtävä voitavansa lapsiperheiden tukemisessa. Muiden muassa poliitikkojen on puhuttava ja toimittava kodin merkityksen puolesta.
MATTI PULKKINEN
