Varsin yleinen luulo: Tennis on liian vaikeaa

Varsin yleinen luulo on, että tennis on niin vaikeaa, ettei sitä opi pelaamaan. Tennis sopii kuitenkin kaikenikäisille ja kaikentasoisille. Jokainen oppii pelaamaan tennistä, kunhan ottaa perusseikat huomioon.
Tennis kehittää etenkin koordinaatiokykyä, koska suurimman osan pelistä pelaajan täytyy liikkua eri suuntaan kuin mihin hän on suunnannut katseensa.

Tennis on tooki haastava mailapeli. Se on peliä isolla kentällä, isolla mailalla ja painavilla palloilla. Siksi myös pelaamisen vaatimukset ovat isot, mutta palkkiot onnistumisista ovat suuria. Tennis on äärimmäisen koukuttavaa, mutta se on myös peliä onnistumisilla ja epäonnistumisilla. Koska onnistumiset palkitsevat, kannattaa alussa opetella pallokontrollia eli sitä, että saa lyötyä pallon sinne, mihin haluaa. Koska vaatimukset ovat suuret, tennistä ei siis kannata rynnätä suin päin pelaamaan.

Kun välineet on hankittu ja päästään kentälle, helposti tapahtuu niin, että palloa pyritään lyömään heti oikein kunnolla ja kovaa. Tällöin, kun alussa ei ole riittävää pallokontrollia, pallo lentelee usein minne sattuu. Aika kuluu palloja hakiessa ja niitä maasta nostellessa.

Turhautuminen opettelun alussa voi olla tällöin aika suuri. Mutta aina, kun onnistuu, tuntuu hyvältä. Varsinkin silloin, kun osuu palloon oikein makeasti. Tällöin voi tuntea koko kehossaan, että nyt lähti hyvin. Mutta harmittaa, kun pitäisi osua useammin.

Siksi kannattaa katsoa millaisella pallolla aloittaa pelaamisen. Nykyisin on saatavilla eri väreillä merkittyjä palloja, joissa paine on 25, 50 tai 75 prosenttia normaalipallon paineesta. Mitä vähemmän palloissa on painetta, sitä hitaampia ne ovat, ja siksi helpompia pelata. Suositus onkin, ettei aloittelija ensimmäisen pelivuoden aikana käytä normaalipaineisia palloja.

Kannattaa myös tarkistaa, että maila ja mailan jänteet ovat kunnolliset. Vanhat jänteet mailassa vaativat suurempaa taitoa, eivätkä anna riittävästi oppimisen vaatimaa palautetta lyönneistä. Myös mailan painopisteen olisi hyvä olla vähän kärjen puolella, jotta keho oppii tenniksen vaatimasta lyönnin heilahduksesta. Lapsille ja kouluikäisille on mahdollisuus hankkia heidän pituuteensa sopiva maila.

On hyvä aloittaa rauhallisesti, vain puoliteholla ja pallottelemalla toinen toiselle verkon yli syöttörajan sisällä. Vasta kun se onnistuu, voi siirtyä kauemmas. Kun takarajalta tapahtuva pallottelu onnistuu, kannattaa alkaa lyödä palloa niin, että se edellyttää kaverilta liikettä sivulle, ja liikettä eteen ja taakse.

Pallotellessa oppii koko ajan arvioimaan pallon lentorataa, lyönnin vaatimia liikkeitä ja mailan liikettä niin, että osaa lyödä pallon aina paremmin sinne, minne sen haluaa menevän. Alkaa tehdä mieli lyödä vähän kovempaa ja katsoa onnistuuko… Mutta tarvitaan malttia. Pallo kannattaa palauttaa kaverille aluksi niin, että hän saa lyötyä sen takaisin.

Kannattaa myös pitää harjoittelun aikana taukoja, vaikka tuntuisi, että fyysisesti jaksaisi. Tämä siksi, että tennis vaatii paljon mielen toimintaa: valppautta, keskittymistä ja huomion suuntaamista monin eri tavoin koko ajan.

Tennis sopii kaikenikäisille.

Kun antaa mielen välillä vähän levätä ja pohtii mielessään, mihin kiinnittää huomiota ja mikä lyönneissä toimii ja mikä ei, niin oppii. Jos vain juoksee pallon perässä, kunto voi nousta, mutta tenniksen vaatima mielen ja kehon yhteispeli saattaa kärsiä.

On myös tärkeää käydä sisäkentällä. Kesällä tennistä pelataan paljon ulkokentillä. Olosuhteet kentällä voivat olla tuuliset. Voi olla, että joutuu pelaamaan aurinkoa vasten ja massakenttä voi antaa pomput välillä aika yllättävästi.

Siksi sisäkentät, joissa olosuhteet ovat vakioidut, ovat tenniksen opettelussa tarpeellisia. Ennen kesäkautta on hyvä käydä sisäkentällä opettelemassa ja palauttamassa mieleen tennislyöntien perusteita. Tenniksen vaatimaa pallokontrollia voidaan opetella niin sisällä kuin ulkona myös minikentillä.

Harjoittelun tavoite on oppia pelaamaan pisteistä. Tenniksessä pisteiden laskutapa on melkoista jännityksen optimointia, mutta se koukuttaa, kun vähän osataan.

Kaikki oman kunnon mukainen liikunta on hyväksi terveydelle. Tennis on vaativana mailapelinä yksi eniten terveyshyötyjä tuova liikuntamuoto, koska se edellyttää kehon ja mielen yhteistoimintaa monipuolisella tavalla.

Fyysisesti tennis tuo kuntoa ja kehittää liikkuvuutta, tasapainoa ja ketteryyttä. Toisinaan unohdetaan tenniksen tuomat hyödyt mielen toiminnalle. Tenniksen vaatima valppaus ja keskittyminen edistävät mielen toimintaa ja aivojen ja keskushermoston toiminnan terveyttä.

Olennaista pelaamisessa kuitenkin on, että se tuo iloa ja siitä nauttii itselleen sopivalla tavalla ja sopivin annoksin – hyvässä seurassa.

ERKKI ELLONEN