Eduskuntavaalien kiinnostavat asetelmat Pirkanmaalla näyttäytyvät vauhdikkaana ennakkoäänestyksenä. Sekä puolueiden että ehdokkaiden keskinäisissä asetelmissa voi olla luvassa yllätyksiä. Nappaako äänikuningattaren kruunun viime eduskuntavaalien tapaan Sanna Marin (sdp) vai kerääkö eniten ääniä nyt Anna-Kaisa Ikonen (kok)? Tuttujen puolueiden ja poliitikkojen pelin voivat sekoittaa terhakkaasti esillä olevat pienpuolueet uusine tuoreine kasvoineen.
Ehkäpä pirkanmaalaisten ykkösluottonainen onkin tällä kertaa Satu Hassi (vihr) tai joku viime vaalien perintöprinsessoista: Sofia Vikman (kok), Pia Viitanen (sdp) tai Anna Kontula (vas)? Yllättääkö perussuomalaisista Keskustan riveihin loikannut vuoden 2011 vaalien äänikakkonen Laila Koskela?
Vai olisiko vihdoin reippaan äänikuninkaan vuoro?
Kolmissa viime eduskuntavaaleissa Pirkanmaan TOP3-äänisaalistajat ovat olleet kaikki naisia. Vasta sijoilta 4.-5. löytyvät ensimmäiset miehet: Pirkanmaan kokenein nykyparlamentaarikko Jukka Gustafsson (sdp) ja kansanedustajaksi uudestaan välikauden jälkeen pyrkivä Oras Tynkkynen (vihr).
Kovin helläkätisesti eivät pirkanmaalaiset ole äänikuningattariaan kohdelleet: vuoden 2007 Marja Tiura (kok) jäi varasijalla vuoden 2011 vaaleissa, kuten niiden vaalien ääniykkönen Hanna Tainio (sdp) vuoden 2015 vaaleissa.
Kuluneen kevään tapaan myös vuonna 2015 vaaleihin lähdettiin Helsingin poliittisten kohellusten jälkeisissä sekavissa tunnelmissa. Riitelyyn ja vatvomiseen työlääntyneet pirkanmaalaiset äänestäjät tekivät valintansa: kahdeksan kansanedustajaa 19:stä vaihtui noissa vaaleissa. Kaikki nämä tuolloin uusina valitut kahdeksan ovat nytkin ehdolla.
Kansanedustajaehdokkaita on Pirkanmaalla ennätykselliset 251. Ehdokkaat edustavat 20 eri poliittista puoluetta tai liikettä ja ovat kotoisin 20:ltä Pirkanmaan paikkakunnalta.
Kokeneimmat nyt ehdolla olevista päättyneenkin kauden kansanedustajista ovat SDP:n Jukka Gustafsson (32 edustajavuotta, joissa kolmen vuoden opetusministeriys), Vihreitten Satu Hassi (17 vuotta Suomen ja 10 vuotta EU:n parlamentissa, kolme vuotta ympäristöministerinä) SDP:n kestonimi TOP5-äänilistalla Pia Viitanen (24 vuotta eduskunnassa, joista kolme vuotta kulttuuri-, asunto- ja viestintäministereinä) sekä Kokoomuksen miehet Arto Satonen (16 vuotta eduskunnassa, josta kaksi vuotta varapuhemiehenä) ja Harri Jaskari (12 vuotta eduskunnassa).
Vahvoja nimiä nyt uuteen eduskuntaan pyrkivistä ovat myös Kokoomuksen Anna-Kaisa Ikonen (Tampereen entinen pormestari, nykyinen valtiosihteeri) ja Vihreitten Oras Tynkkynen (11 vuotta eduskunnassa, josta neljä vuotta hallituksen ilmastopoliittisena asiantuntijana).
Vanhan eduskunnan Pirkanmaa-konkareista pois jäivät keskustalainen Mikko Alatalo (16 vuotta kansanedustajana) ja perussuomalaisista Sinisiksi värjäytyneet Lea Mäkipää (20 edustajavuotta) ja Martti Mölsä (kahdeksan edustajavuotta).
Kutkuttavat puolueasetelmat
Eduskuntavaalien puolueasetelmat Pirkanmaalla ovat herkulliset. Viime vaaleissa neljä kansanedustajapaikkaa saivat Kokoomus, SDP ja PS, Keskusta sai kolme edustajaa, Vihreät kaksi sekä Vasemmistoliitto ja KD molemmat yhden. Paikkoja on jaossa samat 19, mutta eri poliittiset teemat, äänestysvilkkaus, runsas pienpuoluekattaus sekä kaksista eri lähtökuopista ponnistavat entiset perussuomalaiset voivat muuttaa asetelmia. Ja perinteiseen tapaan viimeiset paikat voivat sujahtaa puolueelta toiselle parin sadan äänen erolla.
Pirkanmaan vaalipiirissä on nyt poikkeuksellisen laaja pienpuoluetarjonta. Kaikista ehdokkaista peräti 114 eli 45 prosenttia on niiden 12 puolueen tai kansalaisliikkeen listoilla, jotka eivät aloittaneet vuoden 2015 eduskunnassa. Koko Suomessa näiden pienpuolueiden ehdokkaiden osuus on 36 prosenttia.
Pienpuolueilla on Pirkanmaalla kolme vaaliliittoa. Ehkä laajimman kirjon näkemyksiä tarjoaa Feministisen Puolueen, Suomen Kommunistisen puolueen ja Eläinoikeuspuolueen epäpyhä yhteensä 14 ehdokkaan kolmiyhteys. Lähempänä toisiaan ideologisesti lienevät Kansalaispuolueen ja Suomen Kansa Ensin -puolueen sekä toisaalla Liberaalipuolueen ja Piraattipuolueen liitot.
Itsenäisyyspuolue porskuttaa Vantaalta Ouluun kerättyjen yhtä lukuun ottamatta ei-pirkanmaalaisten 15 ehdokkaan voimin.
Viime vaalikauden muutoksissa eduskuntaan jo asettuneet Seitsemän Tähden Liike, Sininen tulevaisuus sekä Liike Nyt ovat kaikki tarjoamassa Pirkanmaalla täysiä ehdokaslistoja eli 19 kandidaattia kukin.
Valittavaa siis riittää. Puolueen tai niiden muodostaman vaaliliiton kokonaisäänimäärän perusteella lasketaan vertausluvut, joiden perusteella määrittyy ehdokkaiden läpimenojärjestys. Vanhoista puolueista kristillisdemokraatit ovat juuri ja juuri saavuttaneet Pirkanmaalla tarpeellisen äänimäärän ja varmistaneet aiemmissa vaaleissa yhden ehdokkaan läpimenon. Pienpuolueilla ei ole yhtään helpompaa. Nämä vaalit voivat kuitenkin yllättää EU:ta, uutta poliittista kulttuuria, ilmastonmuutoksen torjuntaa, tasa-arvoa, perustuloa, eläinten oikeuksia, maahanmuuttoa, aktiivimallia tai leveitä sote-hartioita kannattavien tai vastustavien uudenlaisella ryhmittymisellä eri puolueiden riveihin. Vaihtoehtoliikkeiden listat ovat mittavat, ja muutaman kunnolla ääniä keräävän saalis voi nostaa yhden ehdokkaan eduskuntaan.
Korkea kokonaisäänestysprosentti enteilee muutoksia puolueasetelmissa, alhainen aktiivisuus vaaleissa vanhojen asetelmien säilymistä.
Ennakkoäänestys on ollut vilkasta
Kolmissa viime eduskuntavaaleissa Pirkanmaan äänestysaktiivisuus on vaihdellut hieman 70 prosentin molemmin puolin, ja koko valtakunnan aktiivisuustaso on ylittynyt keskimäärin reilulla puolella prosenttiyksiköllä.
Pirkanmaan sisällä äänestämisessä ahkerimpien ja laiskimpien kuntien välillä on peräti 10 prosenttiyksikön ero. Pirkkala, Lempäälä ja Punkalaidun ovat viime eduskuntavaaleissa johtaneet äänestystilastoja, kun taas perää ovat pitäneet Mänttä-Vilppula ja Urjala.
Jo viime eduskuntavaaleissa lähes puolet Pirkanmaan äänistä annettiin ennakkoon.
Näissä vaaleissa viidennen ennakkoäänestyspäivän jälkeen sunnuntai-iltana Pirkanmaalla oli äänestänyt 24,5 prosenttia äänioikeutetuista. Naisilta ennakkoäänistä on kertynyt n. 54 000 ja miehiltä selvästi vähemmän, noin 45 000. Valtakunnan äänestysvilkkaus 22,0 prosenttia ylittyy reilusti. Pirkanmaa on nyt kirinyt Manner-Suomen kolmanneksi vilkkaimmaksi vaalipiiriksi Lapin ja Satakunnan jälkeen. Perää pitää maan suurin eli Uudenmaan vaalipiiri (ennakkoäänestäneitä 18,9 prosenttia).
Pirkanmaan kunnista innokkainta ennakkoäänestykseen osallistuminen on ollut Parkanossa, Pirkkalassa ja Nokialla. Myös keskuskaupunki Tampere on äänestänyt yli maakunnan keskiarvon. Vaisuinta liikkeellelähtö on ollut Urjalassa, Akaassa ja Hämeenkyrössä.
Ennakkoäänestys jatkuu vielä maanantaina ja tiistaina 8.-9. huhtikuuta muun muassa kirjastoissa ja monissa kauppakeskuksissa.
Näyttää siltä, että viime eduskuntavaalien ennakkoäänestysprosentit ylittyvät sekä Pirkanmaalla että koko Suomessa. Tämä enteilee myös hyvää kokonaisäänestysaktiivisuutta.
Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 14. huhtikuuta. Silloin voi äänestää vain omassa kotikunnassa määritellyllä äänestysalueella.
Tietoa eduskuntavaaliehdokkaista, ennakkoäänestyspaikoista ja niiden aukioloajoista sekä äänestysohjeista saa oikeusministeriön vaalisivuilta vaalit.fi.
PEKKA GESTRIN
