Koulutuskeskus Valossa kuultiin ja nähtiin kiinnostava avoin yleisöluento, jossa käsiteltiin lapsen ja nuorten mielenterveyttä.
Keskustan Ylöjärven kunnallisjärjestön järjestämällä luennolla lasten psykiatriaan erikoistuva lääkäri Riikka Riihonen kertoi, mikä tutkitusti tukee lapsen ja nuoren mielenterveyttä ja mitä voidaan tehdä lasten ja nuorten auttamiseksi.
Riihonen on havainnut, että lasten ja nuorten hakeutuminen mielenterveyspalveluihin on kovasti lisääntynut – myös Pirkanmaalla. Toistaiseksi trendille ei ole löydetty muita selittäviä tekijöitä kuin nuorten kokemien paineiden lisääntyminen, pitkä ruutuaika ja liiallinen harrastaminen.
– Lapsen elämän tärkeitä osa-alueita ovat koti, vanhemmat, sisarukset, koulu, kaverit, harrastukset, naapurusto ja rutiinit. Jos näistä osa-alueista puuttuu useita, lapsen psyykkinen kantokyky heikkenee, Riihonen sanoi.
Hänen mukaansa on tärkeää päästä ajoissa kiinni nuorten ongelmiin ajoissa ja ennaltaehkäistä ongelmia tavoitteellisesti.
– Tavoitteena voi olla esimerkiksi nuoren ongelmanratkaisu- ja selviämistaitojen paraneminen ja minäpystyvyyden tunteen sekä merkityksellisyyden kokeminen, Riihonen totesi.
Tutkitusti vapaaehtoistyön tekeminen vaikuttaa positiivisesti aikuisten mielenterveyteen. Riikka Riihonen pohti voisiko vapaaehtoistyön tekemisestä olla hyötyä myös lapsille ja nuorille. Voisiko esimerkiksi koulussa olla jokin projekti, jossa tähdätään yleisen hyvinvoinnin parantamiseen?
Riihosen mukaan projekti tulisi viedä lasten luo, jotta siihen olisi helppo osallistua. Lisäksi olisi tärkeää ottaa samalla yhteisöllisesti huomioon myös lasten vanhemmat.
– Murrosikäiset pohtivat sosiaalisia rooleja ja sitä, että kelpaavatko he muille, Riihonen sanoi.
Hän kehotti lapsen äitiä tai isää näkemään omat vahvuutensa, koska lapset käyttävät vanhempaansa peilinään.
– Lapsi ja nuori tarvitsee vanhemmiltaan aikaa. Sitä, että häntä ei häpäistä eikä palvota, ja että häntä silloin tällöin kehutaan vilpittömästi. Ja jos vanhemmalla on rutisemista, täytyy olla lempeä mutta rehellinen. Nuoren tulisi antaa pohtia, mikä hänelle itselleen on hyväksi ja vanhemman rooli on yrittää hyväksyä se, Riihonen ohjeisti.
Kommenttipuheenvuorossa Ylöjärven Yhtenäiskoulun rehtori Satu Sepänniitty–Valkama kertoi kokemuksistaan Peruskoulufoorumissakin palkitusta kouluyhteisöohjaajamallista. Yhtenäiskoulussa on vakituinen kouluyhteisöohjaaja, jonka työnkuvaan kuuluu esimerkiksi oppitunti- ja aihekokonaisuuksien suunnittelu ja toteutus, luokkien ryhmäyttäminen, yhteistoiminnallisuuden lisääminen sekä kouluyhteisön osallisuuden tukeminen.
Kouluyhteisöohjaus arjessa toteutuu muun muassa välituntitoiminnassa, höntsyliikunnassa, läksyparkissa sekä ruokailun pienryhmän parissa.
Sepänniitty-Valkama oli huolissaan erityisopetuksen resursseista Ylöjärvellä ja pätevien erityisopettajien rekrytoinnin vaikeuksista.
Tilaisuuden aktiivisena juontajana toimi eduskuntavaaliehdokas Tarja Smura. Smura on työskennellyt muun muassa kasvatusvastuullisena ohjaajana sekä rikos- ja riita-asioiden sovitteluohjaajana.
Neljän lapsen äiti oli vaikuttunut Ylöjärven opetussuunnitelmaan kuuluvasta tunne- ja vuorovaikutustaitojen opetuksesta.
Yleisöluennoin anti toimitetaan Ylöjärven kuntapäättäjille.
