Tammikuun viimeisenä päivänä julkaistu, kahden vuoden välein tehtävä, Liitu-tutkimus teki jälleen selkoa lasten ja nuorten liikuntatottumuksista. Tutkijat hämmentyivät tuloksista, jotka osoittivat liikunnan vetovoiman vähentyneen erityisesti 11–15 vuotiaiden osalta. Selvisi, että tästä ikäryhmästä suositusten mukaan liikkuu vain joka kolmas nuorista. Muutosta parempaan ei tutkimuksen mukaan ole tapahtunut. Ikää tullessa lisää liikkuminen vähenee edelleen.
Liikuntatottumukset vakiintuvat nuorten erilaisissa ympäristöissä. Kouluikäisten tärkeimpiä ympäristöjä ovat luonnollisesti koti, koulu ja vapaa-ajan ympäristöt. Kotona vanhempien liikuntatottumuksilla on tärkeä merkitys lapsen liikunnallisen elämäntavan kehittymisessä.
Laajassa LIKES-tutkimuskeskuksen ja Helsingin yliopiston pitkittäistutkimuksessa havaittiin, että vanhempien liikuntatottumukset näkyvät heidän lastensa liikunta-aktiivisuudessa jopa 46-vuotiaaksi saakka. Vanhemmat luonnollisesti mahdollistavat liikuntaharrastuksiin kuljettamalla ja kustantamalla sekä kannustamalla. Isossa osassa perheitä vanhempienkin liikuntatottumuksissa olisi kehitettävää. Vähiten vapaa-ajallaan liikkuu 35-44 -vuotiaat aikuiset. Tähän ikäluokkaan osuu suuri osa kouluikäisten vanhempia. Lasten kuljettaminen ja kannustaminenkaan ei ole aina itsestään selvää. Myös jatkuvasti kasvavat harrastusmaksut kilpailumatkoineen ovat monille usein liikaa.
Paras ympäristö, jossa koko koulua käyvä ikäluokka tavoitetaan, on koulu. Koulupäivän oheen järjestettävät laajat harrastusmahdollisuudet palvelisivat liikuntatottumusten vakiintumista tehokkaasti myös niissä perheissä joissa liikunnan tukeminen ei ole itsestään selvää. Samalla vähenisi erilliset, usein henkilöautoilla tapahtuvat kuljetustarpeet harrastuspaikoille. Aiheesta ja sen mahdollistamista miljardisäästöistä kirjoitti YLEn kolumnissaan kattavasti maajoukkuevalmentaja Henrik Dettmann 17.1.
Liikuntaharrastusten suhteen tulee ajatella laajasti. Liikunta ei ole enää osa tavallista arkea kuten se oli vielä muuta vuosikymmen sitten. Lihasvoima oli silloin enemmän käytössä, kun lapset ja nuoret siirtyivät paikasta toiseen. Osaksi arkea se voidaan taas tuoda modernisti, uudella tavalla ajatellen, koulun yhteyteen. Tämän kehittämiseen tarvitaan vahvaa valtionhallinnon tukea, mutta aina on myös mahdollista tehdä paikallisia valintoja.
Takavuosien näkemys siitä, että liikunta on vain yhtä kuin perinteisesti Suomessa suositut urheilulajit, on myös syytä ajatella uudelleen. Liikunta on suuri osa monia liikkumis-, taide- ja nuorisokulttuurimuotoja. Esimerkiksi luonnossa liikkuminen, tanssi ja parkour osuvat napakasti liikuntasuosituksiin ja paikkoja harrastaa riittää.
Jenni Kiiskinen
kaupunginvaltuutettu, eduskuntavaaliehdokas (vihr.)
Timo Halttula
kaupunginvaltuutettu (vihr.)
