Kirjasto ja “tupakkiruutu” kehittivät nuorta Juha Torvista Ylöjärvellä

Teini-ikäisestä Juha Torvisesta tuntui, ettei kotikaupungissa ollut paljolti tarjottavaa, eikä nuorelle ollut yksinkertainen asia lähteä Tampereelle etsimään itseään. Rovaniemeltä Kauhavan kautta Ylöjärvelle muuttanut poika tuli yksinhuoltajaperheestä. Pääsy kiinnostaviin harrastuksiin uudessa kotikaupungissa oli rajallinen. Urheilla olisi voinut, mutta se ei tuntunut mieluisalta.
Juha Torvinen keinuu Akun Tehtaan kiikkustuolissa ja pohtii aikaansa Ylöjärvellä

Noin 40 vuodessa tapahtunut elintason nousu on tuonut suurelle joukolle ihmisiä
mahdollisuuden toteuttaa itseään. Näin tapahtui myös Torviselle, joka tunnetaan Eppu Normaali -yhtyeen kitaristina.
– Jos vertaa Suomen elintasoon 1970-luvulla ja siihen mitä se on nyt, niin suomalaiset ovat upporikkaita. On välillä hyvä muistaa, että kuinka valtava muutos on viime vuosikymmeninä tapahtunut, Torvinen pohtii.
Nuorella Torvisella oli Ylöjärvellä kaksi henkireikää. Toinen oli kirjasto ja toinen koulun tupakointiin tarkoitettu alue. Kirjasto oli paikka jossa maailma aukesi.
– Monen parikymppisen on varmasti vaikea kuvitella aikaa ennen internetiä, mutta se oli olemassa silloin. Ylöjärven kirjasto oli tavallaan meille vastaava asia. Siellä tuli ahmittua fiktiota ja faktaakin, jota olisi kannattanut ahmia enemmänkin. Luin ihan valtavia määriä lukioaikoina ja pitkälle sen jälkeenkin.
– Kirjasto on ollut todella merkittävä asia, joka on vaikuttanut siihen millainen minusta on tullut. Opin kirjaston kautta oppimaan, että on maailmassa muutakin kuin Kalle Päätalo ja Pohjanmaan lakeudet, joissa ei sinänsä ole mitään vikaa, Torvinen nauraa.

Toinen nuoren ylöjärveläisen maailmaa kannatteleva paikka oli Ylöjärven Yhtenäiskoulun takana sijaitseva “tupakkiruutu”.
– Se oli tietyllä tavalla paikka, jonka vaikutukset näkyvät vielä tänäkin päivänä.
Torvinen ei polttanut tupakkaa vaan vieraili savutteluun tarkoitetulla alueella sosiaalisten kanssakäymisen vuoksi. Paikkaan ajautui vaihtoehtokulttuurista kiinnostuneet oppilaat, jotka keskustelivat välitunneillaan musiikista, elokuvista ja kirjallisuudesta.
– Siellä meidän bändikin on tietyssä mielessä perustettu. Eppujen entinen jäsen Mikko Saarela keksi yhtyeen nimen, jonka hän oli bongannut Frankenstein junior
-elokuvasta. Tämä tapahtui “tupakkiruudussa”, muistelee Torvinen.

Nykyisen Moision koulun takana sijaitsi “tupakkiruutu”. Nykyisin maassa ei loju tumppeja.

Kuten Eppu Normaali -yhtyekin on Ylöjärvi kehittynyt valtavasti. Torvinen näkee viimeisten vuosien olleen erityisen edistyksellisiä.
– Uusi kaupunginjohtaja on laittanut viime vuosina tuulemaan. Ylöjärvi on modernisoitunut aivan valtavasti ja kaupunki on tullut 1970-1980-luvuilta huminalla nykypäivään viimeisten kymmenen vuoden aikana. Kehitys on alkanut jo varmasti ennen nykyistä kaupunginjohtajaa, mutta nykyinen on varmasti vauhdittanut kehittymistä.
– Minun käsitykseni mukaan Ylöjärvi on aikanaan ollut hyvin tyypillinen pieni kunta, joita Suomessa on ollut valtavat määrät. Meno on ollut vähän sellaista sisäänpäin kääntynyttä monessa mielessä. Kunnan hallinto on ollut peikko, joka yksikseen määrää asioista. Tämä ei ole ollut varmastikaan ainutlaatuista vain Ylöjärvellä, vaan se on ollut koko maan tapa. Mutta tämä on minun näkökulmani mukaan mennyttä aikaa ja kaupunki on kehittynyt eteenpäin suurin harppauksin.
Torvinen kokee, että kaupungin hallinto ymmärtää yhä enemmän tekevänsä töitä kaupungin asukkaille. Hän näkee, että vastaavaa on tapahtunut kaikissa valtion ja kuntien palveluissa.

Ylöjärven kirjasto 70-luvulla. (Kuva: Eino Kalliala)

– En tiedä onko muutos tullut EU:n myötä vaiko jonkin muun. Ihmiset näkevät maailmaa joka tapauksessa laajemmin kuin vaikkapa 1970-luvulla. Maailmalla on olemassa monenlaisia malleja. On tavallaan etuoikeus, jos kansan sivistystaso on niin korkea, että pystymme soveltamaan omaan yhteiskuntaamme vain parhaita asioita maailmalta. Vähän niin kuin keräisi rusinat pullasta.
– Kirjasto on asia, josta olen Ylöjärvellä ylpeä ja jota meidän kannattaa vaalia. Meillä on Ylöjärvellä hieno Leija-kirjasto, joka tarjoaa valtavat resurssit käyttäjälleen. Tietysti kaikkihan maksetaan verorahoista, mutta käyttäjälle se on ilmainen, Torvinen hehkuttaa.