Luontomummo loihtii puodissaan mekkoja, hattuja ja kransseja

Luontomummo ompelee Lavajärven puodissaan mekkoja, kutoo säärystimiä ja etsii innostusta somesta. Hän pitää myös lähistöllä kesäkahvilaa. Raija Mäensivu voisi jo olla eläkkeellä mutta ei malta, koska käsitöiden tekeminen on niin palkitsevaa.
Luontomummo, Raija Mäensivu, parvikahvila. (kuva: Iiria Lehtinen)
Huovutetut hatut ovat Raija Mäensivulle uusi aluevaltaus.

Joulu on ohi, ja sen myötä myös Raija Mäensivun yksi kiireisimmistä sesongeista.

Mäensivu eli Luontomummo on pitänyt kaamoskahvilaa ja myynyt tuotteitaan eri myyjäisissä marraskuusta lähtien niin kiivasta tahtia, että sillä oli seurauksena.

– Sairastuin taas flunssaan juuri ennen joulua.

Juuri nyt Mäensivu istuu Lavajärven kotinsa yhteydessä olevassa puodissa ja leikkaa kangasta tekeillä olevaa mekkoa varten.

Luontomummo, Raija Mäensivu, parvikahvila. (kuva: Iiria Lehtinen)
Luontomummolta tilataan paljon mekkoja. Tässä on leikattavana uusi mekko ja päälläänkin Mäensivulla on itse tehty mekko. Mäensivun työtilasta – puodista – löytyy runsaasti materiaalia tehdä vähän mitä vain.

Tammi–helmikuussa voi ottaa rennosti. Tehdä töitä nelisen tuntia päivässä ja valmistaa esimerkiksi  Marimekon kankaista mekkoja seuraavaa sesonkia eli kesää silmällä pitäen.

Pian hän myös lähtee lomalle Thaimaahan.

Koivu on notkea materiaali

Raija Mäensivu teki työuransa ohjaamalla kehitysvammaisia. Hän opiskeli myös elämyspedagogiikkaa eli kasvatusmenetelmää, jossa oppiminen tapahtuu luonnossa.

Luonto on Mäensivulle tärkeä. Hän ei voinut kuitenkaan jatkaa metsässä hyppelyä entiseen malliin, kun selkä sairastui. Silloin hän innostui aiempaa enemmän käsitöistä.

Nykyisin hän kutoo muun muassa säärystimiä, tekee koruja ja tonttuja, huovuttaa vaatteita ja valmistaa kransseja.

Luonnonantimia hän käyttää esimerkiksi kransseissaan aina kun mahdollista – kun mies on esimeriksi kaatanut koivuja. Tai jos selkä

Luontomummo, Raija Mäensivu, parvikahvila. (kuva: Iiria Lehtinen)
Luontomummo kutoo enimmäkseen säärystimiä eikä niinkään sukkia, koska jälkimmäisiä kutoo niin moni. Kuviot säärystimiin Luontomummo keksii usein tehdessä.

on siinä kunnossa, että metsästä pääsee etsimään mustikanvarpuja.

Koivunoksat ovat Luontomummon mukaan todella hyviä punottavia, helppoja käsitellä. Mustikanvarvutkin on ”ihana materiaali”.

Uusi aluevaltaus: hatut

Kaikista materiaaleista eniten luontomummoa miellyttää kuitenkin villa.

Luontomummo, Raija Mäensivu, parvikahvila
Lasituikkuun tuo ilmettä huovutettu villa.

Siitä hän märkähuovuttaa esimerkiksi huiveja. Huovutus tehdään joko viskoosi-, silkki- tai ohuelle villapohjalle.

– En tiedä, mikä siinä viehättää. Ehkä lämmin vesi ja saippua…

Ja se, ettei koskaan voi tietää tarkalleen etukäteen, millainen lopputuloksesta tulee.

Tänä vuonna Mäensivu teki uuden aluevaltauksen ja huomasi, että hieman hieman epäonnistuneista huiveista voi muotoilla hattuja.

Pinterestistä ideoita

Luontomummo pitää puotiaan auki silloin kun on kotona, ja joku soittaa ja pyytää.

Kesällä hänet tapaa myös kotinsa lähistöltä, Luontomummon miehen synnyinmaatilalta. Luontomummo pitää nimittäin maatilan navetassa kesäkahvilaa eli Parvipuotia, jossa myydään syömisten lisäksi käsitöitä ja kirpputoritavaraa.

Luontomummo, Raija Mäensivu, parvikahvila
Vauvan puruleluihin Luontomummo sai idean sosiaalisesta medista, Pinterestin kuvasta.

Ja jotta työt eivät loppuisi kesken, hän pitää muutaman muun käsityöläisen kanssa lisäksi kesäpuotia Hämeenkyrössä Kansankulttuurikeskus Heiskassa.

Vielä Luontomummo ei jouda kokonaan eläkkeelle, vaikka vaadittu ikä olisi jo täynnä.

Mäensivun Kanadassa asuva tytär tutustutti hänet muutama vuosi sitten Pinterestin maailmaan. Luontomummo päivittää sinne kuvia käsitöistään ja löytää myös kuvia muiden keksinnöistä.

Niitä katsellessa Luontomummo saa uusia inspiraatioita yhä uusiin käsitöihin.

Luontomummo, Raija Mäensivu, parvikahvila. (kuva: Iiria Lehtinen)
Tällaisia huovutettuja tonttuja Raija Mäensivu on valmistanut kymmenisen vuotta.