Pirkanmaan maakuntauudistuksen poliittinen ohjausryhmä haluaa ottaa käyttöön maakunnan nuorten ideat ja vaikutusvoiman. Ohjausryhmä on perustanut Pirkanmaa 21 -nimisen nuorisotyöryhmän, joka valmistelee tietä mahdolliselle maakunnan nuorisovaltuustolle. 30-jäseninen nuorisotyöryhmä aloittaa toimintansa tämän vuoden alkupuolella. Työryhmässä on edustaja kaikista 23 kunnasta ja lisäksi nuoret voivat valita seitsemän muuta jäsentä.

Maakuntauudistuksen poliittista ohjausryhmää johtava nokialainen Roope Lehto (sd.) pitää ensisijaisen tärkeänä, että maakunnan nuoret ovat aktiivisesti rakentamassa historiallista maakuntahallintoa.
– Kun luomme ja rakennamme uutta, teemme tulevaisuutta. Nuoret linkittyvät historialliseen maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen, sen käynnistämiseen ja toiminnan vakiinnuttamiseen, hän sanoo.
Lehdon mukaan maakunnallinen nuorisovaltuusto on luonteva jatkumo kunnissa toimiville nuorisovaltuustoille.
– Nuorten asiat otetaan vakavasti kunnissa, joten heidän mielipiteillään ja ehdotuksillaan on oltava paikkansa myös hahmoaan hakevissa maakuntaorganisaatioissa.
Lehdon mielestä nuorille on lähetettävä aito signaali, joka saa nuoret vakuuttuneiksi siitä, että heidät halutaan oikeasti mukaan maakunnan rakentamistalkoisiin.
– Iloitsen siitä, että maakuntamme nuoret ovat ottaneet asiasta kopin. Meillä on monella paikkakunnalla aktiivisia nuoria, jotka ovat olleet jo maakuntauudistuksen poliittisen ohjausryhmän kuultavina. Viime vuoden loppupuolella perustettu Pirkanmaa 2021 -nuorisotyöryhmä lähteekin vauhdilla liikkeelle, hän riemuitsee.
Lehto korostaa nuorisotyöryhmällä olevan keskeisen roolin maakunnan käynnistämisessä. Nuorisotyöryhmäläiset valmistavat tien varsinaiselle maakunnan nuorisovaltuustolle.
– Ajatuksenamme on, että nuorisotyöryhmä kokoontuisi tämän vuoden aikana vähintään kolme kertaa nuorisofoorumeihin, joissa käsitellään kattavasti nuoria koskettavia asiakokonaisuuksia.
Maakuntalakiluonnoksessa mainitaan, että maakuntahallituksen on asetettava nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi maakunnan nuorisovaltuusto. Nuorisovaltuustolle tulee antaa mahdollisuus vaikuttaa maakunnan toiminnan suunnitteluun, valmisteluun, toteuttamiseen ja seurantaan asioissa, jotka koskevat heitä.

Mikä on nuorisovaltuusto

• Nuorisovaltuuston tehtävä on varmistaa nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet kunnassa sekä välittää nuorille tietoa kunnan päättäjien toiminnasta.
• Kunnanhallituksen on asetettava nuorisovaltuusto tai vastaava nuorten vaikuttajaryhmä (nuorisoparlamentti, nuorisoedustajisto, nuorisoneuvosto tai nuorisofoorumi) ja huolehdittava sen toimintaedellytyksistä.
• Nuorisovaltuustolle on annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun, toteuttamiseen ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä kunnan asukkaiden hyvinvointiin, terveyteen, opiskeluun, elinympäristöön, asumiseen tai liikkumiseen sekä muissakin asioissa, joiden nuorisovaltuusto arvioi olevan lasten ja nuorten kannalta merkittäviä. Nuorisovaltuusto tulee ottaa mukaan lasten ja nuorten osallistumisen ja kuulemisen kehittämiseen kunnassa. Parhaimmillaan nuorisovaltuutetuilla on puhe- ja läsnäolo-oikeus lautakuntien ja kunnanvaltuuston kokouksissa.
• Nuorisovaltuutetut ovat usein iältään 13–18-vuotiaita. Ikäraja vaihtelee paikkakunnittain. Mukana voi olla korkeakouluopiskelijoitakin.
• Nuorisovaltuustojen toimikausi on yksi tai kaksi vuotta. Valinta tapahtuu vaaleilla tai oppilas- ja opiskelijakuntien edustajista. Nuorisovaltuuston koko voi vaihdella muutamasta useaan kymmeneen nuoreen.
• Kattojärjestönä toimii Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto (NUVA) ry.
• Suomen ensimmäinen nuorisovaltuusto perustettiin Kangasalle vuonna 1995. Kesästä 2017 alkaen nuorisovaltuustojen perustaminen on perustunut kunnallislain nimenomaiseen säännökseen (kunnallislain 25 §], Tällä hetkellä arviolta 70 prosentissa Suomen kunnista toimii nuorisovaltuusto tai vastaava vaikuttajaryhmä. Nuorisovaltuusto voi olla myös useamman kunnan yhteinen.

Lähteet: kunnallislaki (410/2015) ja www.nuva.fi

Lempäälän nuorisovaltuuston puheenjohtaja ottaa politiikan vakavasti

Tampereen lyseon Eurooppa-linjalla opiskeleva ja omaa yritystään pyörittävä lempääläinen Matias Mäkiranta, 17, vaikuttaa nuorten asioihin paikallisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Lempäälän kunnan nuorisovaltuustoa johtava Mäkiranta toimii tämän vuoden alusta lähtien Suomen Nuorisovaltuustojen liiton ensimmäisenä varapuheenjohtajana. Lempääläisnuorukainen luotsaa Nuorten Agenda2030 -ryhmää ja osallistuu Euroopan nuorten parlamentin (EYP Finland ry) toimintaan.
Mäkiranta on ollut vastuunkantaja jo alakouluikäisestä, jolloin hän löysi vaikuttamiskanavakseen oppilaskunnan. Politiikan kärpänen puraisi kunnolla yläasteella, kun Mäkirannasta tuli ensimmäisen kerran nuorisovaltuuston jäsen. Nyt hän heiluttaa puheenjohtajan kokousnuijaa.
– Huoli uusien sukupolvien tulevaisuudesta motivoi minua vaikuttamaan eri areenoilla. Ilmastonmuutos, maamme väestön ikääntyminen ja valtiomme velkaantuminen koskettavat erityisesti meidän nuorten elämää, mutta olemme silti aliedustettuina päätöksenteossa, hän sanoo.
Mäkiranta kertoo kiinnostuksensa voimistuneen ja ymmärryksensä kasvaneen tulevaisuuden ongelmia ja haasteita kohtaan, kun hän on osallistunut Nuorten Agenda2030 -ryhmän ja Euroopan nuorten parlamentin toimintaan. Myös oman yrityksen pyörittäminen on avartanut näköaloja.

Lempäälälle kiitosta

Tampereella opiskeleva Matias Mäkiranta antaa kiitosta kotikunnalleen Lempäälälle lasten ja nuorten huomioonottamisesta.
– Lapset ja nuoret otetaan Lempäälässä mallikelpoisesti huomioon. Valitettavasti tilanne ei ole yhtä hyvä kaikissa maamme kunnissa. Valtakunnallisesti eri kuntien käytännöt vaihtelevat suuresti, hän kuvailee.
– Kuntalain mukaan jokaisen kunnan on valittava nuorisovaltuusto. Moni kunta ei huolehdi nuorisovaltuustonsa toimintaedellytyksistä, kuten budjetista tai mahdollisuuksista osallistua lautakuntien, hallituksen ja valtuuston kokouksien seuraamiseen.
Mäkiranta nostaa esille kunnallisvaltuustojen jäsenten keski-iän, joka on kunnissa huomattavasti korkeampi kuin kuntalaisten keski-ikä.
– Tämä vaikuttaa omalla tavallaan siihen, millaisia päätöksiä valtuustot tekevät.
Mäkiranta on saanut myönteisiä ja kannustavia kokemuksia osallistumisistaan lautakuntien ja kunnanvaltuuston kokouksiin. Läsnäolo- ja puheoikeus ovat tärkeitä työkaluja.
– Kunnan toimintakulttuuri on avautunut erittäin hyvin. Koulussa oppitunneilla kunnan toimintaa ei voi sisäistää yhtä hyvin kuin osallistumalla eri päätöksentekijätahojen arkeen.
– Olen kehittynyt valtavasti puhujana ja oppinut paljon johtamisesta.

”En usko maakuntien syntymiseen”

Lempäälän nuorisovaltuustoa luotsaava Matias Mäkiranta ei usko, että maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus toteutuu Juha Sipilän (kesk.) hallituksen aikana.
– Siksi en aseta itsehallinnollisille maakunnille vielä suuria toiveita, hän toteaa.
– Jos maakunnat kuitenkin perustetaan, on tärkeää, että nuorten ääni kuuluu myös maakunnissa. Maakunnalliset nuorisovaltuustot ovat tervetulleita.
Mäkiranta sanoo seuranneensa maakunta- ja sote-uudistusta aktiivisesti siitä lähtien, kun nykyinen hallitus alkoi toteuttaa hanketta, mutta hänen kiinnostuksensa on rauennut asian pitkittymisen johdosta.
– Jotkin ajattelevat yhä niin suppeasti, että nuoria tulisi kuulla vain heitä koskevissa asioissa. Nuorilla on varsin paljon sanottavaa, joten heidän kantansa olisi otettava huomioon kaikessa päätöksenteossa, myös mahdollisissa maakunnissa.

Valoisa tulevaisuus

Matias Mäkiranta maalaa myönteisen kuvan Suomen tulevaisuudesta. Hänen mukaansa kansakunnan elämä kulkee myönteisiä uria, jos maassa tehdään vastuullista politiikkaa.
– Suomen on satsattava kestävään kehitykseen. Suomalaisten on työskenneltävä aktiivisesti ilmastonmuutoksen jarruttamiseksi. Meillä on kerrassaan mahtava tilaisuus edistää muun muassa ilmastonmuutoshankkeita, kun Suomesta tulee ensi kesänä Euroopan unionin puheenjohtajamaa. Meidän on ajettava tiukasti ilmaston lämpenemisen rajaamista 1,5 asteeseen.
Mäkirannan mielestä Suomen on monipuolistettava ikärakennettaan. Tällä hetkellä väestö ikääntyy voimakkaasti. Valtion talous on pidettävä terveellä pohjalla. Huolestuttavaa on se, että parhaillaan elettävällä nousukaudella valtio velkaantuu.
– Tulevilla sukupolvilla on oltava muutakin tekemistä kuin edellisien sukupolvien tekemien virheiden korjaaminen.

Vesilahtelaisnuori odottaa maakuntahallinnolta nuorisoystävällisyyttä

Vesilahden nuorisovaltuustossa oleva Michaela Jokiniemi, 15, toivottaa maakuntahallinnon tervetulleeksi. Hän odottaa, että maakuntahallinto olisi nuorisoystävällinen, mikä näkyisi arvostuksena ja tukena maakunnalliselle nuorisovaltuustolle.
Tampereen seutukuntaan kuuluvan Vesilahden asukkaana Jokiniemi pitää tärkeänä, että maakunnallinen nuorisovaltuusto kattaisi maakunnan kaikki kunnat.
– Jokaisesta kunnasta on valittava ainakin yksi jäsen maakunnalliseen nuorisovaltuustoon. Isoilta paikkakunnilta jäseniä voisi olla enemmänkin, hän miettii.
Jokiniemen mukaan nuorisovaltuusto an antanut paljon sellaista tietoa, jota esimerkiksi koulu ei tarjoa.
– Nuorille pitäisi kertoa nykyistä enemmän koulussa vaikuttamisen mahdollisuuksista. Hämmästyin yhdeksännen luokan alkutaipaleella, miten vähän esimerkiksi yhteiskuntaopin tunneilla käsitellään nuorten mahdollisuuksia vaikuttaa. Mielestäni peruskoulussa olisi opetettava konkreettisilla teoilla esimerkiksi äänestyskäyttäytymistä. Kunnallis- ja eduskuntavaalien varjovaalit palvelisivat oppimista hyvin, hän ehdottaa.
Jokiniemi iloitsee siitä, että Vesilahdella vallitsee lapsi- ja nuorisoystävällinen päätöksentekokulttuuri.
– Kunnan viranhaltijat ja luottamushenkilöt ovat pääosin hyvin nuorisomyönteisiä, mikä helpottaa paljon nuorisovaltuuston toimintaa. Nuorisovaltuutetut voivat ottaa yhteyttä kehenkä vain kunnan organisaatiossa, sillä kaikki ovat palvelualttiita. Saamme kunnan asiantuntijoilta auliisti apua ja neuvoja, hän kiittää.
Jokiniemi on seurannut kotikuntansa lautakuntien sekä työryhmien toimintaa sekä osallistunut erilaisiin seminaareihin.
– Nuorisovaltuusto on ottanut kantaa esimerkiksi kuntosalimaksuihin. Olemme järjestäneet erilaisia tapahtumia. Joissakin tilaisuuksissa vierainamme ovat olleet kuntapäättäjät, joille olemme kertoneet paikkakuntamme nuorten toiveita ja odotuksia.
Vesilahtelaisnuori korostaa sitä, että nuorisovaltuustossa oppii käytännössä vaikuttamaan yhteiskunnassa. Politiikan merkitys avautuu.

Akaalaisnuori vähentäisi riitelyä ja lisäisi puolueiden välistä sopua

Akaan kaupungin nuorisovaltuustoa johtava Tearra Carney toivoisi, että akaalaiset nuoret aktivoituisivat paikkakunnan asioihin.
– Täällä nuoret ovat varsin passiivisia, hän harmittelee.
Carney uskoo, että nuoria koskettavat teot aktivoisivat heidät mukaan kotikaupungin kehittämiseen.
– Kun saimme skeittipaikan, nuoret ottivat sen myönteisesti vastaan. Skeittipaikka on aktiivisessa käytössä, hän iloitsee.
Carneyn mukaan nuorten toivelistalla on muun muassa uusien nuorisotilojen avaaminen Viialassa.
– Kun entiset nuorisotilat valjastettiin koulun käyttöön, nuoret menettivät kokoontumispaikkansa.
Carney on tyytyväinen kokemuksiinsa nuorisovaltuuston kapteenina.
– Osallistun muun muassa kaupunginhallituksen kokouksiin. Olen miettinyt monta kertaa, että kaupunkimme asiat etenisivät paremmin ja nopeammin, jos eri puolueiden edustajat eivät riitelisi niin paljon kuin nykyään tapahtuu. Toivoisin, että päättäjät oppisivat kunnioittamaan toinen toistaan.
Carney ei ole pohtinut maakunnallisen nuorisovaltuuston merkitystä.
– En ole seurannut maakunta- ja sote-uudistusta kovinkaan paljon.
– Kaiken kaikkiaan Suomessa harjoitettava politiikka on monimutkaista mutta samalla niin yksinkertaista, hän kuvailee.
Carney olisi valmis uudelle nuorisovaltuustokaudelle.

Pälkäneellä on uniikki tapa kuulla nuoria

Kuntalain mukaan kuntien on perustettava nuorisovaltuusto tai muu vaikuttajaryhmä nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien takaamiseksi. Pälkäneläiset ovat luoneet täysin oman mallinsa, jolla vahvistetaan nuorten äänen kuuluminen kunnallisessa päätöksenteossa. Nuorisotyön koordinaattori Minna Rauas luottaa NuortenPälkäne-sivustoon ja somen käyttöön, jotka madaltavat vaikuttamisen kynnystä ja mahdollistaa välittömän osallistumisen pinta-alaltaan laajassa pitäjässä.
Rauas uskoo, ettei perinteinen nuorisovaltuusto ole paras tapa nuorten mielipiteiden, toiveiden ja tarpeiden esiin kaivamiselle. Hänen mielestään nuorisovaltuusto on byrokraattisuuden johdosta passivoiva, jäykkä ja hidas.
– Punaisena lankanamme on ollut alusta lähtien nuorten itsensä osallistaminen. Kunnan rooli ei voi olla vain toiveiden täyttämistä.
– Olemme rakentaneet NuortenPälkäne-sivustoa vajaan kahden vuoden ajan, eikä systeemi ole vielä valmis. Saamamme kokemukset ovat kannustavia. Esimerkiksi nuoret osallistuivat kiitettävän aktiivisesti Vuoden nuoren pälkäneläisen äänestämiseen verkossa. Koemme olevamme hankkeessamme oikealla tiellä, hän sanoo.
Rauaksen mukaan Pälkäneen mallin ehdoton vahvuus on siinä, että NuortenPälkäne-sivusto on nuorten itse suunnittelema ja ylläpitämä vaikuttamisen kanava.
– Sivusto mahdollistaa reaaliaikaisen nuorten äänen kuulumisen. Sivustolla kootaan nuorten näkemyksiä ja mielipiteitä ajankohtaisista asioista. Osallistuminen ei ole aikaan eikä paikkaan sidottua. Käytäntö tuottaa koko ajan nuorten ääntä, hän teroittaa.
Rauaksen mukaan Pälkäneellä on perinteisesti otettu lapsi-ikäiset hyvin huomioon. Sen sijaan yläkouikäiset, lukiolaiset ja ammattikoululaiset ovat olleet jonkinlaisessa paitsiossa.
– Lähtökohtamme on nimenomaan aktivoida ja puhutella yläkoululaisia ja sitä vanhempia nuoria. Pälkäneen kunta on siinä mielessä optimaalinen, että jos haluan tavata vaikkapa kaikki yhdeksäsluokkalaiset, kohtaaminen ei ole mahdoton. Käyn neljässä luokassa, niin homma on hoidettu. Näin tapahtuu esimerkiksi silloin, kun käyn selvittämässä yläkoulunsa päättäville heidän kesätyömahdollisuuksiaan.
Rauas kiittelee pälkäneläisten nuorten aktiivisuutta. Kohderyhmän valppaus nousi hyvin esille muun muassa vuonna 2017, jolloin nuoret listasivat 100-vuotiaan Suomen kunniaksi sata hyvää syytä olla nuori Pälkäneellä ja Suomessa.
NuortenPälkäneen ydinryhmässä on 15 nuorta.
Pirkanmaan maakuntauudistuksen poliittinen ohjausryhmä on perustanut Pirkanmaa 2021 -nuorisotyöryhmän, joka aloitti toimintansa tämän vuoden alussa. Työryhmän toiminta päättyy, kun Pirkanmaan nuorisovaltuusto aloittaa toimintansa.
– Jos meiltä Pälkäneeltä löytyy aktiivinen nuori, niin lähetämme hänet edustamaan pälkäneläisnuoria maakunnalliseen nuorisotyöryhmään, Rauas kertoo.

Konkaripoliitikon mielestä nuorisovaltuusto on ottanut paikkansa

Ylöjärven kunnalliselämässä vuosikymmeniä vaikuttanut Rauno Kesseli (vas.) on seurannut nuorisovaltuuston toimintaa koko sen olemassaoloajan. Hänen mielestään nuorisovaltuusto on lunastanut paikkansa. Moni nuorisovaltuutettu on saanut kipinän yhteisten asioiden hoitamiseen.
– Tällä istumalla mieleeni nousevat hyvät lausunnot, jotka nykyinen nuorisovaltuusto antoi Ylöjärven kaupungin uuteen strategiaan.
Kesselin mukaan on välttämätöntä, että nuoret saavat olla mukana kaupungin kehittämisessä. Hän perustelee kantaansa sillä, että kehitystyö on pitkäjänteistä ja määrätietoista toimintaa.
– Nuoret antavatkin palautetta, jonka mukaan monet heille merkitykselliset asiat etenevät kovin hitaasti, Kesseli huomauttaa.
Kesseli on huomannut, että virkamiehet ja luottamushenkilöt kuuntelevat nuorten esittämiä asioita ja mielipiteitä.
– Johtaako pelkkä nuorten kuunteleminen heidän toivomaansa lopputulokseen, on täysin eri asia. Minusta tuntuu joskus siltä, että kuntapäättäjät kyllä kosiskelevat puheenvuoroillaan nuoria, mutta päätösten hetkillä sanat eivät konkretisoidu teoiksi, hän harmittelee.
Monipuolisen uran valtuutettuna sekä hallituksen ja lautakuntien jäsenenä tehnyt Kesseli kiittää nuorien rohkeutta tuoda ajatuksensa selkeästi esille.
– Toki heitä pitää vuoropuheluun rohkaistakin. On myös ymmärrettävää, että esimerkiksi ympäristölautakunnassa asiat ovat sen tapaisia, ettei niihin nuorisoedustajan ole helppoa ottaa kantaa. Olisikin paikallaan, että vaikeissa asioissa nuoret kävisivät lista-asioita keskenään läpi.
Kesselin mukaan lasten ja nuorten osallistumismahdollisuuksia ja kynnystä lähteä mukaan yhteisten asioiden hoitoon parantaisi se, että kouluissa lisättäisiin selvästi yhteiskunnallisten aineiden opetusta.