Penkkipunnerruksen valtakausi

28.12.2018 17:36

1990-luvulla Ylöjärven Ryhdin voimanostojaostossa oli kilpailevien nostajien lajivalinnassa nähtävissä painopisteen siirtyminen voimanostosta penkkipunnerrukseen.
Vesa Korhonen ja revennyt penkkipaita vuoden 2002 penkkipunnerruksen SM-kisoissa. (Ylöjärven Uutisten arkistokuva)

Uuden vuosituhannen alkuvuosikymmen oli voimanostojaoston jäsenille ahkeraa kilpailuaikaa nimenomaan penkkipunnerruskisoissa. Nostajat kiersivät SM-kisojen lisäksi ahkerasti TUL:n järjestämissä kisoissa ja lääninmestaruuskisoissa.

TUL järjesti sekä valtakunnallisia mestaruuskilpailuja että piirinmestaruuskilpailuja. Koska osallistujia oli TUL:n ja läänin kisoissa hiukan enemmän kuin SM-kisoissa, tuli ryhtiläisille varsin paljon menestystä mitalien muodossa.

Kisareissuille ryhtiläiset lähtivät useimmiten emoseuran Ford Transitilla. Auto oli pääosin lentopalloilijoiden käytössä, mutta kun varaus tehtiin hyvissä ajoin, auton sai käyttöön.
Koska kilpailijoita oli isohko määrä, oli kustannusten kanssa oltava tarkkana. Eero Mäntysaari ja Henry Hällfors toimivat usein kisareissuilla autonkuljettajina. Jotta kisoista ei olisi tullut yöpymiskustannuksia, saattoivat kuljettajat tehdä samoihin kisoihin kaksikin eri reissua. Ylitorniolla toki piti matkan vuoksi yöpyä.

Transitin takapenkillä saatettiin välillä paluumatkalla juoda ”mitalikahveja” tai kuten Henry Hällfors kuvaa, palauttavia juomia. Heimo Rauniolahti taas mainitsee, että reissuilla on saatettu joskus viettää ”herrojen makeaa elämää”.

Hällforsille meinasi eräällä kisareissulla osoite muuttua, kun Pälkäneen kohdalla baariin poikettaessa pari paikallista emäntää iski häneen silmänsä. Muut kisareissulla olijat kuitenkin totesivat, että Hällfors lähtee heidän mukanaan Ylöjärvelle, vaikka emännät olisivat mielellään vieneet hänet mukanaan.

Eero Mäntysaari muistaa kisareissun, jonka paluumatkalla huono keli yllätti matkaajat. Matkanteko hidastui noin 40 kilometrin tuntivauhtiin, kun sään takia ei kovempaa voinut ajaa.
Vuokko Viitasaarella oli kisan jälkeen alkamassa yövuoro ja töihin piti ehtiä ennen vuoron alkamista. Tiukoille matkanteko meni, mutta Perloksen pihaan ehdittiin juuri ja juuri ajoissa ja Viitasaari pääsi aloittamaan työvuoronsa ajallaan.

Salitarinoissa elää myös legendaarinen Tuusniemen penkkipunnerruksen SM-kisa vuodelta 2007. Kisaa lähdettiin katsomaan Ylöjärveltä isohkolla porukalla. Varsinaiseen kisaan osallistuivat Tarmo Vanhamäki ja Vesa Korhonen.

Eräs jaoston jäsenistä oli jo ennen kisoihin lähtöä päätynyt Palowoutiin virkistäytymään ja lähti samoilla silmillä kannustusjoukkoihin. Kisapaikalla tuli kuitenkin hiukan mutkia matkaan. Kompuroinnin tuloksena otsa sai hiukan osumaa ja kompuroija porttikiellon kisapaikalle Jari Martikaiselta, yhdeltä Suomen tunnetuimmista voimanostajista.

Vaikka kisareissuilla sattui ja tapahtui, ovat muistot yhteisistä kisareissuista tuon ajan nostajilla hyvin myönteisiä ja mukavia. Huumorintajuisen porukan kanssa oli mukava reissata.

Kisoissa kilpailijat huolsivat useimmiten toisiaan. Penkkipaidan pukeminen oli ja on hikistä hommaa huoltajille. Heimo Rauniolahti ja Juha Ristolainen olivat hyviä huoltajia nimenomaan paidan pukemisen näkökulmasta. Ristolainen saikin vuosikymmenen loppupuolella muutamaan otteeseen Vuoden huoltaja –palkinnon.

Voimanostojaoston historiikin nimi pohjautuu vuoden 2002 penkkipunnerruksen SM-kisoihin, jotka järjestettiin Ylöjärvellä. Konkarien Tarmo Vanhamäen ja Henry Hällforsin lisäksi ryhtiläisistä kisaan osallistui SM-kisojen ensikertalainen Vesa Korhonen.

Miesten tulokset eivät kisassa riittäneet mitalisijoille. Kisa on säilynyt ryhtiläisten salipuheissa Korhosen penkkipaidan ansiosta. Korhosen kisapäivänä ostama penkkipaita repesi toisella nostolla käyttökelvottomaksi. Tangossa oli painoa 192,5 kiloa, mikä olisi ollut Korhosen uusi ennätys. Ylöjärven Uutisten voimalajeja itsekin harrastava toimittaja Kari Saarinen otsikoi kisajuttunsa osuvasti sanoilla ”Älä ny penkkipaitaas revi”.

PÄIVI RISTOLAINEN

Ylöjärven Uutiset julkaisee neljän osan juttusarjan Ylöjärven Ryhdin voimanostojaoston historiasta. Osa 1 käsitteli 1980-lukua, osa 2 käsitteli 1990-lukua ja osa kolme käsittelee vuosia 2000-2010.