Mitaleita maailmalta ja uusia ideoita kisailemiseen kotisalilla

Ylöjärven Ryhdin voimanostajien vahvuus oli 1990-luvulla edelleen ikämiehissä ja he kilpailivatkin EM- ja MM-kisoissa vuosikymmenen aikana useaan otteeseen.

Sanna Hillberg seuran miesten ympäröimänä. Takarivissä Janne Ylimys (vas.), Henry Hällfors, Heimo Rauniolahti ja Pauli Heinonen. (Kuva: Henry Hällforsin arkisto)

Vuonna 1990 Kyösti Mäkinen sijoittui ikämiesten voimanoston EM-kisoissa sarjassa 110M40 neljänneksi tuloksella 687,5 kiloa. Samana vuonna Mäkinen osallistui PM-kisoihin sijoittuen siellä kolmanneksi yhteistuloksella 700 kiloa. Vuoden 1990 jättipotti oli kuitenkin kolmas sija voimanoston MM-kisoissa yhteistuloksella 695 kiloa. Mäkinen kiittelee lehtijutussa sekä Ryhdin kannustavia kavereita että hyviä harjoitusmahdollisuuksia. Treenaaminen vaikuttaa olleen intensiteetiltään kovaa, kun treenikertoja on ollut 5-7 viikossa.

Moskovassa vuonna 1993 järjestetyssä voimanoton ikämiesten EM-kisassa yksi Suomen edustajista oli Ryhdin Martti Ruini. Hän voitti kisan sarjassa 56M50 yhteistuloksella 415 kiloa (jalkakyykky 150 kiloa, penkkipunnerrus 85 kiloa, maastanosto 180 kiloa). Maastanosto ratkaisi kisan Ruinin eduksi, kun penkin jälkeen eroa kakkosena olevaan kilpailijaan oli vain 2,5 kiloa. Ruini teki kisassa hienon suorituksen, kaikki yhdeksän nostoa onnistuivat hyväksytysti.

Vuoden 1994 voimanoston PM-kilpailuissa Kyösti Mäkinen ja Reino Vanhanen voittivat omat sarjansa. Kisasta teki erikoisen se, että järjestämispaikka oli Latvia. Puitteetkaan eivät vastanneet odotuksia: kisapaikalla ei ollut lainkaan tulostaulua ja kyykkytelineet olivat huterat. Mäkisen vaimo Raija sai kisoissa erikoispalkinnon, koska toimi tulostaulun puuttumisen vuoksi tiedonvälittäjänä kilpailijoille.

Vuoden 1994 menestys jatkui, kun Ukrainassa pidetyissä ikämiesten EM-kisoissa sekä Kyösti Mäkinen että Reijo Heino sijoittuivat sarjoissaan pronssille. Mäkinen oli Ukrainan kisassa ennakkotuloksissa toisena sarjassa -110 kiloa. Ilmeisesti itänaapurissa oli oman kilpailijan kohdalla katsottu, että kyseisessä sarjassa heidänkin kilpailijallaan olisi paremmat menestymisen mahdollisuudet. Mäkinen toteaa, että venäläiselle kilpailijalle oli varmaan laitettu kiviä taskuun punnitukseen, koska alle satakiloinen mies pääsi sarjaan mukaan. Koomiseksi asian tekee se, että sama pienikokoinen kilpailija kulki kisapaikalle Mäkisen edellä varustekassinsa kanssa ja joutui aina välillä kesken matkaa huilaamaan. Mäkinen jäi keplottelujen vuoksi kisassa kolmanneksi tuloksella 690 kiloa ja naapurin mies voitti sarjan.

Bratislavassa järjestetyissä voimanoston MM-kisoissa vuonna 1994 Martti Ruini jatkoi mitalikannassa sijoittumalla sarjassa 56M50 kolmanneksi yhteistuloksella 395 kiloa. Myös Kyösti Mäkinen teki hienon suorituksen sijoittuen tuloksella 695 kiloa neljänneksi sarjassa 110M50. Mäkinen hävisi pronssimitalin vaa`alla.

Vahvatassuja ja penkki-CUPia

Pauli Heinosesta tuli jaoston sihteeri 1990-luvun puolivälin paikkeilla. Heinonen halusi tuoda jaoston toimintaan ja treenaamiseen uutta virtaa ja piristystä. Hänen ajatuksensa oli, että toiminnassa saisi olla mukana myös viihteellisyyttä ja leikkimielisyyttä.

Näistä ajatuksista syntyi Vahvatassu-kilpailu. Ensimmäinen kisa käytiin lokakuussa 1998. Paremmuus kisassa ratkaistiin viiden lajin perusteella. Kisan ensimmäinen laji oli hauiskääntö. Siinä tankoon lastattiin painoja puolet kilpailijan omasta painosta ja paremmuuden ratkaisi toistomäärä. Seuraavaksi kilpailtiin toistojen määrästä jalkaprässissä, johon kullekin kilpailijalle lastattiin kaksi kertaa oman painon verran rautaa. Prässistä siirryttiin lastaukseen eli jalkaprässiin piti nostaa kuusi 50 kilon ja neljä 25 kilon levypainoa. Lajin paremmuuden ratkaisi käytetty aika. Penkkipunnerrus taas perustui toistomäärään. Kilpailijoiden piti nostaa suorille käsille oman painon verran rautaa niin monta kertaa kuin voimia riitti. Viimeisessä lajissa eli maastanostossa painoa oli tangossa kaksi kertaa nostajan painon verran. Tässäkin lajissa paremmuuden ratkaisi toistomäärä.

Penkki-Cup oli niin ikään Pauli Heinosen ideoima kilpailu. Ensimmäinen Penkki-Cup käytiin 1999-2000 neljän osakilpailun muodostamana kisana. Heinosen tavoitteena oli saada Cupin avulla jaoston toimintaan uusia kilpailijoita. Ensimmäiseen Cupiin osallistui 17 kilpailijaa, joista kahdeksan oli ensikertalaisia. Cupin säännöt olivat selkeät: kisa käyntiin Wilks-Formula –pisteillä, osakilpailujen pisteet laskettiin yhteen ja eniten pisteitä saanut voitti Cupin. Kisassa käytettiin vain yhtä tuomaria. Varustevaatimukset olivat periaatteessa sääntöjen mukaiset, mutta varustetrikoopakkoa ei ollut.

PÄIVI RISTOLAINEN

Ylöjärven Uutiset julkaisee neljän osan juttusarjan Ylöjärven Ryhdin voimanostojaoston historiasta. Osa 1 käsitteli 1980-lukua ja osa 2 käsittelee 1990-lukua.

HEI, LÖYSIT TIMANTIN!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.

Uusi käyttäjä, luo itsellesi tunnukset, niin pääset aloittamaan ilmaisen kokeilujakson.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>