Meillä on suuri eettinen ja ekologinen ongelma. Syömme liian paljon ruokaa, joka on kasvatettu liian kaukana ja liian halvalla. Heitämme liian paljon ruokaa roskiin. Meillä ei ole tarpeeksi planeettaa jatkaaksemme näin. Meidän vihreiden mielestä tämän pitää muuttua.
Kasvissyönti tai kasvispainotteinen syöminen on onneksi lisääntynyt. Elintarviketeollisuus, ravintolat ja oppilaitokset ovat nähneet muutoksen tarpeen ja kysynnän kasvun. Vegaanihaasteet saavuttavat uusia kohderyhmiä. Kasvipohjaisen ruokavalion terveys- ja etenkin ympäristövaikutukset on tunnustettu. Lihaa tai muita eläinperäisiä tuotteita ruokavaliossa on aina vain vaikeampi perustella uuden tiedon valossa.
Tulevaisuudessa, mikäli haluamme hillitä ja hidastaa ilmastokatastrofia ja muuttaa luontokappaleiden tehotuotannon, me emme voi jatkaa lihan ja muiden eläinperäisten tuotteiden ahmimista samaan tahtiin kuin nykyisin. Lihan kulutusta olisi mahdollista pienentää elämänlaatua tai hyvinvointia kaventamatta. Mikäli lihankulutus vaikka vain puolitettaisiin, olisi se samalla tasolla kuin 1970-luvulla kuitenkin huomioiden, että erilaisia kasvisproteiinivaihtoehtoja on paljon runsaammin.
Syömämme lihan pitäisi olla juhlaruokaa, mahdollisimman lähellä tuotettua, mahdollisimman pienellä hiilijalanjäljellä ja hyvin hoidetuista, onnellisista eläimistä.
Meidän kuluttajina pitäisi olla jo nyt valmiita ostamaan vähemmän mutta parempaa eläinperäistä ravintoa ulkomaisen bulkkituotteen sijaan, joka kilpailee löyhemmän ympäristölainsäädännön ja halvemman riistotyövoiman vuoksi näennäisesti halvemmalla hinnalla. Todelliset kulut tosin realisoituvat ympäristökatastrofeina ja inhimillisenä hätänä.
Myös kulutusvalinnoissamme voisimme paremmin suosia lähituottajia ja satokausiajattelua tuontiruuan sijaan. Kun kuluttajat valitsevat kaupassa tai ravintolassa lähellä tuotetun vastuullisesti kasvatetun tai viljellyn tuotteen (olkoon se yhä useammin kasvis- tai luomutuote), sen markkinaosuus kasvaa ja kannattavuus paranee, ja näin tuottajan saama korvaus työstään kasvaa.
Olettaisin useamman suomalaisen ajattelevan kanssani niin, että tuottajan tulee saada tuottamastaan ruuasta markkinoilla riittävä korvaus. Näin ei tällä hetkellä ole, vaan tästä elintärkeästä työstä saatava korvaus on liian alhainen.
Kuluttajavalintojen lisäksi nyt tarvitaankin vihreää näkökulmaa maatalouspolitiikkaan. Paljon suurempi osa kaikesta viljelymaasta pitäisi käyttää kasvisten viljelyyn ihmisravinnoksi sen sijaan, että viljellään joko rehukasveja eläimille tai kasveja polttoaineeksi.
Viljelyä ja kulutusta voidaan ohjata kestävään ja eettiseen suuntaan päätöksillä ja tukien muodossa. Itse tukijärjestelmä voisi perustua vastuulliseen, ekologiseen ja ekosysteemille suotuisaan toimintaan, esimerkiksi vesistön suojelun ja eettisemmän eläintenpidon osalta. Ei siis kepillä vaan porkkanalla.
Jenni Kiiskinen
kaupunginvaltuutettu (vihr.), eduskuntavaaliehdokas
