Kuuntelin Tuure Kilpeläisen mainiota kappaletta Hyvä, paha, ruma mies. Suosittelen lämpimästi kaikille, sanoitus on vertaansa vailla ja meno on letkeää.
Laulussa kuvaillaan miehen matkaa 10-vuotiaasta seitsemänkymppiseksi vuosikymmen kerrallaan. Laulu kiteytyy lopussa tähän: ”Hullun pojan rohkeutta, ja nuoren miehen voimia, ja vanhan pöllön viisautta ei voi koskaan saada kerralla.”
Presis! Juuri tätä olen ajatellut tänä kesänä, kun mittariin tuli 40 vuotta.
Jos olisin yhä yhtä päättäväisesti oikeassa joka asiassa kuin parikymppisenä, mutta minulla olisi enemmän ajan tuomaa viisautta tuon päättäväisyyden takana, voisin johtaa jotain valtavaa kansanliikettä.
Jos minulla olisi yhtä luja usko kuolemattomuuteeni kuin teininä, ja kaikki vuosien varrella hankkimani kokemus hevosten käsittelystä, voisin kouluttaa ja ratsastaa hevosen kuin hevosen.
Ja jos minulla olisi kaikki energia, mitä ihmisessä nuorena on, jaksaisin töitteni, kotini ja lasteni lisäksi hoitaa esimerkiksi sosiaalista elämääni ystäviä tapaamalla. Mutta kun ei ole.
Kaikkea ei voi saada kerralla, Tuure sanoo. Elämänkokemuksen tuoma viisaus ja harkintakyky taitaa olla melko tasaisesti nouseva käyrä. Kauneus, rohkeus ja raaka voima sen sijaan ovat jatkuvassa laskusuhdanteessa. Mietin, mahtavatko nuo janat kohdata jossain vaiheessa?
Naisten elinajanodote on Suomessa 84,2 vuotta. Jos janat tervehtivät toisiaan puolessa välissä, niin se on 42,1 –vuotiaana.
Silloin on sopivasti kaikkea, mutta ei liikaa mitään. Voiman ja viisauden täydellinen tasapaino.
Toisin sanoen, ikäkriisissä kituvat nelikymppiset siskoni; Neljäkymmentä ei ole vielä mitään! Se on vasta aaton aatto sille, että parin vuoden päästä täytätte 42 ja olette parhaimmillanne!
Pojat, nyt täytyy sanoa, että teillä se on 39,2. Siinä kohtaa, kun juhlitte nelikymppisiänne, voimanne ja viisautenne lakipiste on jo vilahtanut ohi. Mutta ikä tuo tyyneyttä ja armoa itseä kohtaan, joten kestänette tämän.
”Kun mies on nelkytvuotias, se ravaa terapiassa, ja nuuhkii rakentamansa talon kellarista hometta”, Tuure laulaa.
En ole vielä ihan terapiassa asti, mutta homevauriot huolestuttavat kyllä. Moni muukin asia huolestuttaa.
Nuorempana ei huolestuttanut niin paljon. No nyt alkoi huolestuttaa jo sekin, että käytän jatkuvasti termiä ”nuorempana”.
Vaihdevuodet eivät varmaan ole tästä enää kaukana. Mutta ei se mitään, koska olen juuri järkeillyt, että olen parin vuoden päästä nainen parhaassa iässä!
