Tampereen Pyrinnön cheerleading-jaosto PCT täyttää tänä vuonna kymmenen vuotta. Vuosikymmenen aikana cheerleadingista on tullut huippusuosittu laji, jonka valtakunnallinen 10 000 harrastajan joukko kasvaa 10–15 prosentin vuosivauhtia. Suomi kuuluukin maailmanlaajuisesti lajin kärkikastiin.
Vuorentaustalainen Anna Sällylä on nainen, joka aloitti cheerleading-harrastuksen 9-vuotiaana vuonna 1995. Tuolloin cheerleading oli vielä pienen piirin juttu, eikä laji kuulunut suurien urheiluseurojen lajitarjontaan. Siksipä Sällyläkin aloitti harrastamisen ensin seurakunnan porukassa, jonka treenipaikkana toimi tuolloin Hervannan kirkon alttari.
Nykyisin asiat ovat hieman toisin.
Nyt Sällylä nimittäin vastaa yhden Suomen isoimman cheerleading-seuran, Tampereen Pyrinnön cheerleading-jaoston eli PCT:n pyörittämisesta. Sällylän vastuulla on yhteensä 24 ryhmää, 60 valmentajaa ja yli 600 harrastajan joukko, joka kasvaa noin sadan harrastajan vuosivauhtia.
Sällylä näkee, että huima kasvutahti johtuu siitä, että tytöt ja naiset ovat vihdoin löytäneet sellaisen joukkuelajin, joka sopii kaiken kokoisille ja kaiken tasoisille harrastajille.
– Cheerleading on monipuolista urheilua, jossa jokainen harrastaja löytää oman paikkansa, PCT:n lajikoordinaattori Sällylä painottaa.
Monipuolinen ja haastava laji
Monipuoliselta ja haastavalta laji näyttääkin. On pyramidin rakentamista, erilaisia stuntteja, hyppyjä, nostoja ja korkeita heittoja, joissa flyer eli heitettävä tekee ilmalennon useiden metrien korkeudessa.
Jotta kaikki edellä mainittu onnistuisi, tarvitaan harrastajajoukkoon erilaisia ihmisiä.
– Esimerkiksi minun kaltaiseni, hiukan skrodet naiset voivat olla nostamassa. Kevyet naiset taas sopivat nostettaviksi.
Sällylän mukaan cheerleadingin voivat aloittaa kaiken kuntoiset ihmiset. Harrastaessa kunto nousee kohisten.
– Laji kehittää erityisesti keskivartalon hallintaa ja tasapainoa. Nostoja ei kuitenkaan tehdä ennen kuin fysiikka on kunnossa, hän täsmentää.
Monipuolisuuden lisäksi lajissa kiehtoo sen sosiaalinen puoli ja hyväntuulisuus, jota myös esitysten tulee ilmentää.
– Cheerleading on iloista ja positiivista. Tykkään myös tässä lajissa siitä, miten naiset oppivat toimimaan yhdessä ryhmänä, hän toteaa.
Historia jäähalleissa
Vaikka cheerleading onkin tullut yhä tutummaksi lajiksi suomalaisten keskuudessa, joutuvat harrastajat taistelemaan edelleen stereotypioita vastaan. Usein oletetaan, että cheerleading on samanlaista kuin jääkiekkokatsomossa on totuttu näkemään.
– Moni ajattelee, ettei tämä ole urheilua. Näissä tapauksissa en ala selitellä, vaan näytän puhelimestani videon. Yleensä mieli muuttuu siinä vaiheessa, Sällylä sanoo.
Jäähalleja on kuitenkin kiittäminen siitä, että cheerleading on tullut ison yleisön tietoisuuteen ja saanut sitä kautta ison määrän harrastajia.
– Sitä ei moni halua myöntää, että lajimme historia nojaa vahvasti jääkiekkoon. Mielestäni tuo pitkä liitto on tehnyt lajillemme hyvää, sillä yhteistyö ja suunnitelmallinen seuratoiminta on vienyt meidät huipulle.
Tänä vuonna Suomen cheerleadingin maajoukkue saavuttikin korkeimman huipun, kun se voitti ensimmäistä kertaa lajinsa maailmanmestaruuden. Voitto oli historiallinen senkin vuoksi, että ensimmäistä kertaa kultamitalit menivät muualle kuin cheerleadingin jättimaahan Yhdysvaltoihin.
Mahdollisuus edetä huipulle
Kultajuhlissa oli mukana myös PCT:n kasvatteja sekä Sällylä, joka toimii Suomen cheerleadingliiton varapuheenjohtajana.
Sällylän mukaan suomen menestys cheerleadingissa ei rajoitu vain maajoukkuetasolle, vaan seurat menestyvät yhtä lailla kansainvälisissä kilpailuissa.
– Suomen top kympissä olevat joukkueet ovat korkealla tasolla myös Euroopassa, Sällylä sanoo.
Hän kertoo, että jokaisella PCT:n harrastajajäsenellä on myös mahdollisuus tähdätä huipulle, jos niin haluaa. Siksi eri ryhmiä on yhteensä 24 ja niissä on harrastajia kolmevuotiaista yli viisikymppisiin.
– Harrastajat voivat itse valita, haluavatko he jatkaa harrastuspolulla vai edetä kenties tavoitteellisempaa kisapolkua pitkin. Kisaryhmässä harrastaminen vaatii toki huomattavasti enemmän sitoutumista.