Purjehtijan paratiisi

Näsijärvi on maailman paras paikka purjehtia! Uskottava se on, kun lajin moninkertainen maailmanmestari niin sanoo.
Kotimaisissa purjehduskisoissa on yleensä muutama kymmenen osallistujaa, kun kansainvälisissä kilpailuissa voi olla jopa 250 lähtijää samaan aikaan. Kuva: PxHere

Kun kaivataan tuulta purjeisiin, luulisi, että kokka suunnattaisiin kohti valtamerta. Kilpapurjehduksen moninkertainen maailmanmestari Marko Dahlberg vakuuttaa, että turha lähteä merta edemmäs purjehtimaan: Nässy on maailman paras paikka purjehtia.
– Täällä tuulee siinä missä muuallakin. Näsijärvellä on suuri, yhtenäinen selkä, jossa ei ole karikoita. Koko järvessä on yksi ainoa kivi eli Siilinkari, joka on merkitty majakalla. Vesi on heti rannassa niin syvää, että veneen voi ajaa melkein nokka kiinni mäntyyn. Missä tahansa muualla joudutaan ensin purjehtimaan ulos saaristosta ja kivikoista, sitten vasta alkaa kisa, Marko Dahlberg vertaa kotijärveään maailman meriin.

Ei vain eliitille

Kun maailman parhaat vedet alkavat heti kotirannasta, kannattaa harrastaa purjehtimista ja opettaa sitä lapsillekin. Marko Dahlberg vakuuttaa, että alaikärajaa ei ole, vaan optimistijollaan voi kiivetä heti, kun osaa uida. Aluksi toki kokeneemman kaverin kanssa.
Harrastuksena laji on edullinen: Näsijärven Purjehdusseuran tai Tampereen Pursiseuran kursseilla ja veneillä pääsee sekä opiskelemaan teoriaa että vesille erittäin edullisesti. Oman veneen hankinta on edessä vasta sitten, kun osaa jo jotain ja tietää, millainen vene itselle sopii.
– Koko optimistijolla-ajan eli 15-vuotiaaksi asti voi purjehtia seuran veneillä. Jos kilpailee, oman veneen kanssa matkustaminen on toki helpompaa. Vene kuitenkin säilyttää arvonsa hyvin eli siihen satsattu raha ei mene hukkaan, Marko Dahlberg sanoo.
Dahlberg ymmärtää, mistä puhuu, sillä maailman huipulle purjehtinut mies ei suinkaan ole syntynyt kultalusikka suussa, kuten purjehtijoista usein kuvitellaan. Ilman sponsoreita kilpapurjehtijan ura olisi tyssännyt alkuunsa. Ennen kuin menestystä alkoi tulla, sponsoreita ei myöskään ollut jonoksi asti.
– Onneksi minulla oli hyvä manageri, Dahlberg kiittää.

Purjehduksen moninkertainen maailmanmestari Marko Dahlberg ei harrasta matkapurjehdusta. – Siinä ei pääsisi rentoutumaan, koska edellä purjehtija pitää aina ohittaa! Vapaa-ajalla liikun vesillä vain moottoriveneellä.

Shakkia ja rääkkiä

Vaikka kovimmat kilpaluokat ovat jo taakse jäänyttä elämää, veri vetää Marko Dahlbergiä edelleen kisavesille. 2.4mR-luokassa voi kilpailla vielä pitkään aktiiviurheilijan uran jälkeenkin.
– Luokka ei ole fyysisesti vaativa. Se voittaa, joka osaa parhaiten taktikoida, konkari sanoo.
– Isompien purjeiden luokat sen sijaan ovat yhdistelmä fyysistä rääkkiä ja shakinpeluuta.
Koko ajan on oltava mielessä 3–5 seuraava siirtoa. On luettava tuulta, tiedettävä, miten vene kulkee tuuleen nähden ja mietittävä, miten pääsee ohittamaan edellä menijän, kääntyi tuuli mihin tahansa. Samaan aikaan joutuu ponnistamaan voimansa äärimmilleen ohjatakseen venettä.
Marko Dahlberg lupaa, että teoria ja ajattelun taito ovat opeteltavissa olevia asioita. Urheilullisesta lahjakkuudesta on hyötyä, mutta kovaa treenaamallakin pääsee pitkälle.
Jos ei kilpailuvietti vaivaa, vähempikin treeni riittää antamaan ainutlaatuisen vapauden tunteen, kun liitää pitkin vedenpintaa pelkkä tuulen ja murtuvan aallon suhina korvissa. Näsijärvellä, purjehtijan paratiisissa.

Otto Dahlberg oppi purjehduksen teorian jo pienenä, mutta innostui itse purjehtimaan vasta 13-vuotiaana. Neljä vuotta myöhemmin hän kiertää jo maailman meriä kansainvälisissä kisoissa.

Kommentointi on suljettu.