Näsijärvi kasvattaa mestaripurjehtijoita

Purjehtijan paratiisi

Näsijärvi on maailman paras paikka purjehtia! Uskottava se on, kun lajin moninkertainen maailmanmestari niin sanoo.

Kotimaisissa purjehduskisoissa on yleensä muutama kymmenen osallistujaa, kun kansainvälisissä kilpailuissa voi olla jopa 250 lähtijää samaan aikaan. Kuva: PxHere

Kun kaivataan tuulta purjeisiin, luulisi, että kokka suunnattaisiin kohti valtamerta. Kilpapurjehduksen moninkertainen maailmanmestari Marko Dahlberg vakuuttaa, että turha lähteä merta edemmäs purjehtimaan: Nässy on maailman paras paikka purjehtia.
– Täällä tuulee siinä missä muuallakin. Näsijärvellä on suuri, yhtenäinen selkä, jossa ei ole karikoita. Koko järvessä on yksi ainoa kivi eli Siilinkari, joka on merkitty majakalla. Vesi on heti rannassa niin syvää, että veneen voi ajaa melkein nokka kiinni mäntyyn. Missä tahansa muualla joudutaan ensin purjehtimaan ulos saaristosta ja kivikoista, sitten vasta alkaa kisa, Marko Dahlberg vertaa kotijärveään maailman meriin.

Ei vain eliitille

Kun maailman parhaat vedet alkavat heti kotirannasta, kannattaa harrastaa purjehtimista ja opettaa sitä lapsillekin. Marko Dahlberg vakuuttaa, että alaikärajaa ei ole, vaan optimistijollaan voi kiivetä heti, kun osaa uida. Aluksi toki kokeneemman kaverin kanssa.
Harrastuksena laji on edullinen: Näsijärven Purjehdusseuran tai Tampereen Pursiseuran kursseilla ja veneillä pääsee sekä opiskelemaan teoriaa että vesille erittäin edullisesti. Oman veneen hankinta on edessä vasta sitten, kun osaa jo jotain ja tietää, millainen vene itselle sopii.
– Koko optimistijolla-ajan eli 15-vuotiaaksi asti voi purjehtia seuran veneillä. Jos kilpailee, oman veneen kanssa matkustaminen on toki helpompaa. Vene kuitenkin säilyttää arvonsa hyvin eli siihen satsattu raha ei mene hukkaan, Marko Dahlberg sanoo.
Dahlberg ymmärtää, mistä puhuu, sillä maailman huipulle purjehtinut mies ei suinkaan ole syntynyt kultalusikka suussa, kuten purjehtijoista usein kuvitellaan. Ilman sponsoreita kilpapurjehtijan ura olisi tyssännyt alkuunsa. Ennen kuin menestystä alkoi tulla, sponsoreita ei myöskään ollut jonoksi asti.
– Onneksi minulla oli hyvä manageri, Dahlberg kiittää.

Purjehduksen moninkertainen maailmanmestari Marko Dahlberg ei harrasta matkapurjehdusta. – Siinä ei pääsisi rentoutumaan, koska edellä purjehtija pitää aina ohittaa! Vapaa-ajalla liikun vesillä vain moottoriveneellä.

Shakkia ja rääkkiä

Vaikka kovimmat kilpaluokat ovat jo taakse jäänyttä elämää, veri vetää Marko Dahlbergiä edelleen kisavesille. 2.4mR-luokassa voi kilpailla vielä pitkään aktiiviurheilijan uran jälkeenkin.
– Luokka ei ole fyysisesti vaativa. Se voittaa, joka osaa parhaiten taktikoida, konkari sanoo.
– Isompien purjeiden luokat sen sijaan ovat yhdistelmä fyysistä rääkkiä ja shakinpeluuta.
Koko ajan on oltava mielessä 3–5 seuraava siirtoa. On luettava tuulta, tiedettävä, miten vene kulkee tuuleen nähden ja mietittävä, miten pääsee ohittamaan edellä menijän, kääntyi tuuli mihin tahansa. Samaan aikaan joutuu ponnistamaan voimansa äärimmilleen ohjatakseen venettä.
Marko Dahlberg lupaa, että teoria ja ajattelun taito ovat opeteltavissa olevia asioita. Urheilullisesta lahjakkuudesta on hyötyä, mutta kovaa treenaamallakin pääsee pitkälle.
Jos ei kilpailuvietti vaivaa, vähempikin treeni riittää antamaan ainutlaatuisen vapauden tunteen, kun liitää pitkin vedenpintaa pelkkä tuulen ja murtuvan aallon suhina korvissa. Näsijärvellä, purjehtijan paratiisissa.

Otto Dahlberg oppi purjehduksen teorian jo pienenä, mutta innostui itse purjehtimaan vasta 13-vuotiaana. Neljä vuotta myöhemmin hän kiertää jo maailman meriä kansainvälisissä kisoissa.

Otto tähtää huipulle

Viime syksynä Ylöjärveltä Helsinkiin Mäkelänrinteen urheilulukioon lähtenyt Otto Dahlberg on kovaa kyytiä matkalla huippupurjehtijaksi. Tähtäimessä on olympiavoitto.

Kun isä on purjehduksen moninkertainen maailmanmestari, poika on varmaankin purjehtinut ennen kuin oppi kävelemään – vai onko?
– Aloitin itse purjehtimisen 13-vuotiaana. Jotenkin se ei vain kiinnostanut aiemmin. Sitten, kun lopulta päätin kokeilla, innostuin kyllä saman tien, nyt 17-vuotias Otto Dahlberg tunnustaa.
Innostus on johtanut ammattimaiseen treenaamiseen ja kisamatkoihin ulkomaille. Tavallisessa lukiossa kilpailureissuja ei katsottaisi hyvällä, joten kouluksi valikoitui Mäkelänrinteen urheilulukio.
– Täällä melkein kaikki treenaavat omaa lajiaan tosissaan ja käyvät välillä ulkomailla valmennus- tai kilpailumatkoilla eli pitkät poissaolot ovat ihan normaalia. Jos kisa osuu koeviikolle, sen korvaaminen teettää kyllä aika paljon töitä, lukiolainen tunnustaa.
– Myös muutto omaan yksiöön Helsinkiin oli aika jännää, kun piti alkaa laittaa ruokaa ja tiskata itse. Aika nopeasti siihen kuitenkin totuin.

Treenit kuutena päivänä viikossa

Näsijärven Purjehdusseuraa edustava Otto Dahlberg purjehtii toistaiseksi laser radial -luokassa, jossa vene on sama kuin miesten olympialuokassa, mutta purjepinta-ala pienempi. Voimien ja lihasmassan kasvaessa siirrytään isompien purjeiden luokkaan.
Varsinaisen purjehtimisen lisäksi Otto hakee voimaa ja koordinaatiota punttisalilta sekä telinevoimistelusta. Lähes joka päivä treenataan.
– Saatan pitää välipäivän, jos ei yhtään huvita – ei tämä niin vakavaa hommaa ole. Huonosti tehdystä treenistä ei ole oikein mitään hyötyä, urheilija tietää.
Oton isän Marko Dahlbergin mukaan Otto on ensimmäinen suomalaispurjehtija, joka treenaa jo 17-vuotiaana niin ammattimaisesti ja järjestelmällisesti. Päättäväisen ja kovatahtoisen pojan tähtäin on selvä: hän aikoo olla mukana vuoden 2024 olympialaisissa.
Viime syksyn suomenmestaruuskisoissa Otto oli radial-luokan 10. ja sai parhaan alle 17-vuotiaan purjehtijan palkinnon. Talven aikana on kierretty kisoja Espanjassa, Italiassa ja Unkarissa.
– Ulkomailla kilpaileminen on ihan välttämätöntä kokemusta. Suomessa samassa luokassa on yleensä alle 20 purjehtijaa, kun kansainvälisissä kisoissa on yhtäkkiä ympärillä vaikka 250 venettä, Otto Dahlberg kertoo.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?