Lukulomat alkavat – vinkkejä dekkarifaneille

19.05.2018 08:00

Olen aina lukenut paljon, mutta dekkareihin hurahdin sen jälkeen, kun sain esikoiseni. Pienen lapsen kanssa oli vaikea lukea mitään hidastempoisempaa.

Tässä vinkkilista dekkareista, joista pidän. Aloitetaan Ruotsista:

Oletko lukenut jo muutaman vuoden vanhat Åsa Larssonin kirjat? Pohjois-Ruotsin Kiirunaan sijoittuvat dekkarit ovat jännittäviä ja kielellisesti erittäin hyviä, lempidekkareitani.

Pidän myös politiikan tutkija Kristina Ohlssonin tasalaatuisista dekkareista, kuten Nukketalosta ja Tuhatkaunoista, samoin Denise Rudbergin asianajomaailmaan sijoittuvista kirjoista. Keski-ikäinen päähenkilö Marianne Jidhoff on mielenkiintoinen.

Lars Keplerin dekkarit sopivat lukijoille, jotka suosivat vauhtia ja jännitystä, joskin kirjat ovat hieman kaavamaisia. Esikoinen Hypnotisoija on näistä paras.

 

Sitten tanskalaiset: Olen lukenut Jussi Adler-Olsenin kaikki dekkarit. En tykkää kirjailijan huumorista, mutta hän osaa kirjoittaa myös vetävästi. Uudempi tanskalainen tuttavuuteni on Lone Theils, jonka päähenkilö on Lontoossa asuva kirjeenvaihtaja. Tykkään.

Norjan paras on ehdottomasti Jo Nesbø. Geir Tangenin kirjat ovat kohtalaisen hyviä ja meneviä.

Paras suomalainen dekkaristi taas on mielestäni poliisi Marko Kilpi. Suosittelen uutta Undertaker-sarjaa. Antti Tuomaista ja Kati Hiekkapeltoa kannattaa myös kokeilla.

 

Brittikirjailijoista pidän eniten Alan Bradleystä. Hänen huumorinsa ja 11-vuotias Flavia-päähenkilönsä ovat epätavallisia dekkarimaailmassa, mutta minua kirjat naurattavat (toisin kuin esimerkiksi toista dekkarifania, isääni).

Hyvää huumoria on myös Kate Atkinsonin Jackson Brodie -dekkarisarjassa, olen ehdottomasti fani.

Uusin brittisuosikkini on Elly Griffiths. Hänellä on kiinnostava päähenkilö, keski-ikäinen naisarkeologi.

Luin juuri myös Belinda Bauerin kirjan Näkijä ja tykkäsin.

 

Yhdysvaltalaisista dekkareista suosikkikirjailijani on julma Karin Slaughter. Luin jossakin vaiheessa koukuttuneena kaikki hänen kirjasarjansa. Suosittelen – myös hänen yksittäistä trilleriään Kaunokaiset (2016).

Trillereistä on tullut viime vuosina yhä suositumpia. Ainakin Clare Mackintoshin Annoin sinun mennä ja Minä näen sinut kannattaa lukea. Hänen uusinta kirjaansa en ole vielä lukenut.

Tykkäsin paljon myös Paula Hawkinsin Nainen Junassa -kirjasta (isäni ei), ja melko paljon Tummiin vesiin -dekkarista.

Ja olisihan näitä, monta kirjailijaa jäi listalta pois. Mutta kun ei vain mahdu…