Mitä haittaa ja hyötyä on pelaamisesta, entä somessa pyörimisestä? Toimiiko pänttääminen? Aivotutkija Mona Moisala kertoi Ylöjärven lukiolla älylaitteiden vaikutuksista nuorten aivoihin.
Nuori lukee kokeisiin, kuuntelee samalla musiikkia ja vilkaisee vähän väliä kännykkää. Vastaa välillä vanhemman kysymyksiin ja vilkuilee mahdollisesti toisella silmällä vielä jotakin ohjelmaa.
Mitä hän oppii?
Nuoret viettävät paljon aikaa laitteiden äärellä, yli kahdeksan tuntia päivässä. Kännykkä, televisio ja tietokone ovat jatkuvasti päällä. Siinä samalla he tekevät paljon muutakin.
Aivotutkija ja psykologian tohtori Mona Moisala kutsuu tätä multitaskaamiseksi eli monen asian yhtäaikaiseksi tekemiseksi.
On tutkittu, että multitaskaaminen kuormittaa aivoja. Aivot joutuvat pinnistelemään, ja ihminen väsyy.
– Jos haluaa oppia jotakin oikeasti, ei kannata tehdä montaa asiaa samaan aikaan, sanoo Moisala.
Kun siis lukee kokeisiin, kannattaa vain lukea kokeisiin.
Toisaalta tämä ei ole ihan näin yksinkertaista. Esimerkiksi musiikin samanaikainen kuuntelu ei häiritse kaikkia.
Jos musiikkiin kiinnittää liikaa huomiota, se häiritsee. Jos se taas on automaattista taustakuuntelua, se ei haittaa. Kaikenlaisen muun hälyn peittäjänä musiikki voi jopa auttaa.
– Jos nuoret multitaskaavat paljon, heidän keskittymiskykynsä on huonompi.
Ei pänttäämistä vaan nukkumista
Opiskeluun ja uuden oppimiseen yleisemmin pätevät myös muut lainalaisuudet.
Moisalan mukaan saman tekstin uudelleen ja uudelleen lukeminen eli pänttääminen ei ole paras tapa oppia.
Kun opiskelee pelkästään yhdellä ja samalla tavalla, jo olemassa olevat aivojen hermoyhteydet vahvistuvat. Mutta jos vaihtelee opiskelutapaansa – jos esimerkiksi keskustelee opittavasta asiasta ja tekee harjoituskysymyksiä – keskenään erilaisia hermoyhteyksiä syntyy enemmän.
Yhteydet vievät enemmän tilaa aivoissa, asiat linkittyvät toisiin asioihin, ja opittu asia löytyy aivoista helpommin.
Moisala kannustaa myös muistiinpanojen tekemiseen ainakin osittain käsin. Siinä opiskeltavaa asiaa joutuu esikäsittelemään, editoimaan tekstiä, ja näin opeteltava asia tulee käsiteltyä aivoissa useamman kerran.
Myös uni on erittäin tärkeää.
Jos pitää valita sen välillä, lukeeko kokeeseen yömyöhään asti vai meneekö nukkumaan ajoissa, kannattaa valita nukkuminen. Unessa aivot siirtävät päivän aikana opitun asian pitkäkestoiseen muistiin.
Pelaaminen voi parantaa työmuistia
Niin pelaaminen kuin somekin aiheuttavat monessa lapsiperheessä keskustelua.
Moisala sanoo, ettei nuorten pelaaminen ole sinänsä huono asia.
Pelaaminen voi jopa parantaa joitakin toimintoja, kuten reaktionopeutta ja havaintokykyä. Myös työmuisti voi parantua.
Liiallinen pelaaminen ei ole kuitenkaan hyvästä.
Jos esimerkiksi koulutyö, sosiaaliset suhteet ja harrastukset alkavat kärsiä, kyse voi olla liiallisesta pelaamisesta.
Moisalan mukaan yksi tai kaksi prosenttia nuorista pelaajista on addikteja, ja ongelmapelaajia on noin kymmenen prosenttia.
Somettajalla usein suuri mantelitumake
Sosiaalisessa mediassakin on hyvät ja huonot puolensa.
Henkilöllä, jolla on paljon seuraajia ja kavereita somessa, on yleensä myös arkielämässä sosiaalinen. Hänellä on usein suuri aivojen mantelitumake, eli aivojen tunnekeskus.
Somettaminen voi kasvattaa tätä mantelitumaketta.
Somesta voi myös löytää samanmielisiä ystäviä ja somessa pääsee ilmaisemaan itseään.
Sosiaalisen median huonoihin puoliin kuuluu se, että somettaminen on addiktoivaa.
Tykkäykset tekevät hyvän mielen, mutta aivot alkavat myös kaivata lisää näitä tykkäyksiä ja hyvää mieltä. Silloin somettaja jää helposti koukkuun ja katsoo jatkuvasti, onko tykkäyksiä tullut lisää.
– Kannattaa miettiä, poltteleeko kännykkä taskussa.
Kipukeskukset voivat aktivoitua
Huonoihin puoliin kuuluu myös se, että some voi vaikuttaa itsetuntoon heikentävästi: somessa näkyy esimerkiksi paljon kauniita naisia, eikä itsensä vertaaminen heihin tee hyvää.
Someen kuuluu lisäksi FOMO-ilmiö, eli fear of missing out.
– Tuntuu siltä, että jos ei päivystä somen äärellä jatkuvasti, jää paitsi jostakin. Kun käyttäjälle tulee tunne, että hän jää ryhmän ulkopuolelle, se voi aktivoida aivojen kipukeskuksia.
