Kuntapolitiikassa ei ole vastaavaa asetelmaa kuin valtakunnan politiikassa, missä hallitus ja oppositio ovat selvästi erikseen. Kunnanhallituksissa ja lautakunnissa istuvat kaikki enemmän tai vähemmän sulassa sovussa. Toki vaalien tulos vaikuttaa yksittäisen puolueen edustuksen suuruuteen.
Tiedotusvälineet herkuttelevat tilaisuuden tullen sillä, jos puolueet ovat keskenään erimielisiä. Suomen hallitusta liimaa kokoon sen oma hallitusohjelma. Itse ohjelman koostamista sopii kritisoida. Muutama valvottu yö rikkaiden lobbarien seurassa säätytalolla ja se on siinä. Sillä neuvottelutuloksella sitten mennään neljä vuotta. Mitään suurempia hallitusohjelman reivauksia ei tule historiasta mieleen. Sen sijaan toiminta keskittyy siihen, että ketkä henkilöt ja mitkä puolueet ovat hallituksessa.
Yhtä kaikki hallitusohjelma on hyvä asia. Se on selkeä maali, jota kohden mennään yhdessä. Yhdessä tarkoittaa poliittista enemmistöä. Se on vähintä, mitä muutokseen tarvitaan. Kritiikin keskellä edesmennyt valtioneuvos Harri Holkeri kehui sitä, että kuinka hämmästyttävän hyvin hallitus on noudattanut omaa ohjelmaansa.
Kunnissa ei ole säätytaloa, jossa vaalien jälkeen neuvotellaan ohjelmista. Toiminta keskittyy lähinnä luottamushenkilöpaikkojen jakamiseen. Sitä riemua voi verrata lehmien ulospääsyyn kevätlaitumelle. Pari poikkeusta tulee mieleen. Ne ovat ylittäneet uutiskynnykseni. Helsingissä ja Tampereella on oikea pormestariohjelma. Asiasisällön puolesta se on ihan toivottavaa. Pakettiin kuuluu myös se, että kunnallista oppositiota ei päästetä kaikille puheenjohtajapaikoille.
Tällä kohtaa toiminnan yhteinen nimittäjä tulee kunnan koosta. Suurten kuntien poliittisilla puolueilla saattaa olla jopa palkattuja työntekijöitä. Tästä pienemmät, harrastelijamaiset kunnat eivät osaa edes haaveilla.
Osaaminen puolueissa näkyy läpi koko toiminnan. Pirkanmaa ja Tampere sopivat hyväksi esimerkiksi. On ollut kausia, jolloin suurehkoa kannatusta nauttivan puolueen kaikki kansanedustajat ovat olleet Tampereelta. Siinä tilanteessa sana kansanedustaja ei ole kuvaava.
Ammattimaiset poliitikot vähintään esiintymisen puolesta vaikuttavat osaavilta. Keskeisiä virkamiehiä ei niin paljoa julkisuudessa näe. Kunnissa tämä asetelma on toisin. Jääköön nyt henkilö ja kunta mainitsematta, mutta tarina on seuraava. Kunnanjohtaja oli jostain syystä eri puolueesta, kuin mitä oli valtuuston enemmistö. Siitä huolimatta kunnanjohtaja kehuskeli, ettei missään noudateta niin orjallisesti oman puolueensa periateohjelmaa. Ammattimies vie ja harrastelijat vikisevät.
Ei hallitusohjelma kunnissa mikään huono asia olisi. Harvemmin strategiassa pienennetään kunnan valtaa.
marko@markotaipale.fi
