Verokiila kansantajuisesti

Otsikon asenne voi olla liikaa kirjoittajaa korostava. Yhtä kaikki tässä on ihan hyvä tarkoitus. Pikainen, erittäin suppea tosin, gallup kaveripiirissä antoi pyöreän nollan, kun pyysin selitystä verokiilalle. Paperiviisautta tärkeämpiä asioita ovat käytännön toimet. Politiikka tosin muuttuu vasta sen jälkeen, kun yleinen mielipide on ensin vaihtunut. Siksi yleissivistävä kirjoittelu on hyväksi.
Työtä tekevän aika menee siis töissä ja vapaa-aika sitten enimmäkseen perheen parissa. Palkansaajia on leijonanosa Suomen 2,45 miljoonasta työllisestä. Hänen kuuluu miettiä nettopalkkaansa. Suuresta palkasta ei ole iloa, jos verotus on kovin kireää. Takavuosina sain käsityksen, että oikeistopopulisteilla oli taipumus yliarvioida korkeinta marginaaliveroa. Vastaavasti vasemmalle kallellaan olijoilta oli tilastot lukematta siltä osin, että verokarhun kireimpään halaukseen päästäkseen ei tarvitse olla vuorineuvos.
Suurissa yrityksissä palkanmaksajan rooli hämärtyy. Homman hoitaa virkamiesmäisesti palkanlaskija. Rahan alkuperä tulee omistajilta. Konkreettisemmin työllistämistä miettivät yrittäjät ja yrittäjäperheenjäsenet. Heitä on työllisistä alle 15 prosenttia.
Suomen valtio on velkaantunut hurjasti. Valtiontalouden tasapainolle eniten eetvarttia tekee työllisyyden paraneminen. Ei ole rakettitiedettä ajatella esimerkiksi työttömyysturvan ja asumistuen menoja. Kun nämä jäävät kokonaan pois ja ihminen päinvastoin tuottaa verotuloja yhteiseen kassaan, niin kansainväliset luottoluokituslaitokset ovat haltioissaan Suomen kansantalouden tilasta.
Verokiila on sellainen musta aukko. Kansantajuisesti niin sanotun pimeän työntekijän saa karkeasti ottaen kympillä tuntia kohden. Mikäli kaikki asiat hoidetaan oikein yrittäjän kautta, niin johan työn tuntihinta on kaksi ja puolikertaa enemmän eli 25 euroa. Ja kyse saattaa vielä olla arvonlisäverottomasta palvelusta.
Työnantajalle palkan lisäksi tulee paljon muuta maksettavaa. Siinä on veroja ja työnantajamaksuja. Jälkimmäisiä ovat työeläke- ja sosiaaliturvamaksut. Työntekijällä on myös omia maksujaan. Lopulta päästään palkansaajan nettotuloon, mutta sen lisäksi on siis paljon muita pakollisia maksuja. Sivujuonteena pienehköjä yrityksiä ihmetyttää se, että miksi vuoden alussa pitää eräät velvoitteet hoitaa heti eikä vähitellen vuoden kuluessa. Kassa huutaa Hoosiannaa.
Työllistäminen olisi tärkeää. Temppuihin en kuitenkaan luota. Näihin luen esimerkiksi tilapäiset helpotukset ensimmäisen työntekijän palkkaamisen osalta. Mielestäni kestävämpiä ratkaisuja saadaan aikaan joustavilla työehtosopimuksilla. Liian pysyvät työsuhteet ne työllistäjää pelottavat. Ongelmaa kierretään vuokrauksella.
marko@markotaipale.fi