Siitä tulee syksyllä 15 vuotta, kun Tapio ja vaimo Eija Kiviniemi perustivat leipomon Elovainiontielle. Nykyään leipiä, pullia, kakkuja ja viinereitä syödään lähiseudun lisäksi esimerkiksi Lahdessa, Porissa ja Helsingissä.
Kun monet muut vielä nukkuvat, Tapio Kiviniemi herää töihin.
Tämä tapahtuu arkiöisin usein kello yhden ja kolmen välillä, välillä ”vasta” aamukuudelta.
– Totta kai minua väsyttää, vastaa juuri 50 vuotta täyttänyt yrittäjä uteluihin siitä, miltä herätessä tuntuu.
Jos on nukkunut vain muutaman tunnin, leipomaan ei jaksaisi lähteä, mutta pakkohan se on.
Jonkun täytyy mennä työpaikalle tilauskannasta ja noutoaikatauluista riippuen johonkin aikaan alkuyöstä, muiden työntekijöiden kuuden maissa.
Unta koska vain
Kiviniemellä on kuitenkin kaksi pelastusrengasta: se, että hän pystyy nukkumaan koska tahansa ja se, että viikonloppuisin hän vetää hirsiä samaan aikaan kuin muut – ja mielellään myös mahdollisimman pitkään.
– Minulla on todella hyvät unenlahjat. Tällä alalla työskenteleminen vaatii sitä.
Päikkäritkin hän vetää, jos ehtii. Mutta vähän eri aikaan kuin muut, eli kahdeksan ja kymmenen välillä aamupäivällä.
Lepopaikkana on lähellä työpaikkaa sijaitseva koti.
Äitikin leipoi
Ajoittaisesta univelasta riippumatta Kiviniemi pitää työstään. Ja vaikka hän noin 16-vuotiaana ammattikoulun leipurilinjaa valitessaan ei ollut varma, mitä haluaa tehdä aikuisena, ammatinvalinta ei mennyt pieleen.
Hän tunsi jonkinasteista vetoa leipomiseen jo nuorena. Ehkä osittain siksi, että Kiviniemen äiti leipoi paljon, ja poika oppi leipomaan kotona.
Kilpailu on kiristynyt
Tapio Kiviniemi perusti Elovainion leipomon lähes viisitoista vuotta sitten. Silloin Elovainiontiellä ei ollut vielä juuri muita rakennuksia. Nyt alue on kasvanut, mikä on toisaalta hyvä, toisaalta taas kilpailu on koventunut.
Pahin kilpailija leipomoille ovat kuitenkin kauppojen paistopisteet, joiden pakastetuotteet tulevat suureksi osaksi ulkomailta.
– Se on hinnasta kiinni. Ulkomailla on isoja koneita ja volyymeja.
Ulkomaisten tuotteiden makua yrittäjä ei ala moittia.
– Makutottumuksia on niin monenlaisia. Joku voi tykätä niistä, toinen taas toisenlaisesta.
Voipulla pitää pintansa
Kiviniemi itse pärjää kilpailussa satsaamalla tuoreuteen, laatuun ja paikallisuuteen.
– Käytämme hyviä raaka-aineita, emmekä välttämättä niitä kaikkein halvimpia. Tietenkin leipurin ammattitaitokin vaikuttaa. Ei hyvistäkään raaka-aineista tule välttämättä hyviä tuotteita.
Tällä hetkellä asiakkaat toivovat esimerkiksi kakkuja, jotka eivät ole kovin makeita. Siihen päästään esimerkiksi niin, että parannellaan makeita valmishilloja.
Nykyään on tavallista myös tarjota kahvin kanssa makean sijaan pientä suolaista tarjottavaa, kuten liha- ja lohipasteijoita.
Perinteetkin ovat voimissaan.
Elovainion leipomon suosituin pullatuote on yhä edelleen voipulla.
Sen leipomo tekee vanhanajan tyylillä kahdesta eri taikinasta.
Helsingin suunnalla vetoa
Vaikka leipomo sijaitsee Ylöjärvellä, se ei tarkoita sitä, että lähes kaikki asiakkaat tulisivat Ylöjärveltä tai vaikkapa Tampereelta.
Ei. Kenties hieman yllättäen eniten Elovainion leipomon tuotteita syödään pääkaupunkiseudulla.
Suuri osa tuotteista menee jakoon konsulenttien kautta 200 kilometrin säteelle Ylöjärvestä. Helsingin lisäksi tuotteita menee muun muassa Jyväskylään, Parkanoon, Saloon, Poriin ja Lahteen.
Toki esimerkiksi kakkuja, pullaa ja viinereitä tehdään myös tilaustyönä ja myydään myös omassa myymälässä.
Viikonloppuna herkkuja
Kiirein vaihe leipomossa alkaa yleensä viikon loppupuolella.
Kiviniemi arvelee sen johtuvan siitä, että kaupassa käydään eniten loppuviikosta. Viikonlopuksi kauppakassiin eksyy myös arkea useammin herkkuja.
Se tietää leipomoille töitä ja Tapio Kiviniemelle aikaisia herätyksiä.
