Ennen kuin Emil Kesseli aloittaa elokuussa opintonsa ilmaisutaidon lukiossa, hän esiintyy mopopoika Paavona kesäteatterissa. Emil aloitti kesäteatteriuransa jo 11-vuotiaana.
Emil Kesseli, 15, on aika rauhallinen kaveri. Hän ei juuri mieti etukäteen, miltä kesäteatterilavalle nouseminen tuntuu
– Jännittääkö? Meneekö kaikki oikein? Muistaako hän vuorosanansa?
– Minua alkaa jännittää yleensä vasta muutama minuutti ennen lavalle menoa. Silloin jännitys on aika vahvaa ja saatan vähän täristä. Mutta se on vain positiivista jännitystä. On hyvä, etten ole liian varma.
Emil esittää Paavoa
Emil on yksi Vahannan nuorisoseuran kesäteatterilaisista, jotka esittävät tänä vuonna Mustiksen Bensis -näytelmää.
Emil esittää siinä pikkukylässä asuvaa 16-vuotiasta Paavoa, joka päristelee mopolla ja jahtaa tyttöjä.
– Paavo on aika samanlainen kuin minä. Minäkin saan kohta mopon. Roolia ei tarvitse kauheasti näytellä.
– Roolini on sivuosa, mutta näkyvä sellainen. Hahmoni antaa oman panoksensa juoneen.
Kantaesitys kertoo bensiksestä, joka ajautuu laman tähden konkurssiin.
– Imitaatiokisat voivat olla bensiksen pelastus. Kisoissa on sadan tonnin pääpalkinto, ja kaikki kyläläiset osallistuvat kisaan, jotta joku voittaisi sen, Emil kertoo.
Jo viides kesä
Vaikka Emil täyttää on vasta 15, hän on jo teatterin konkari. Tämä on hänen viides kesäteatterikesänsä.
– Teatteriporukka tuli kotiovelleni pyytämään minua mukaan, koska he olivat nähneet muita esityksiäni.
Vahannan nuorisoseuran kesäteatterissa on mukana paljon muitakin nuoria.
Kömmähdykset paikataan
Emil viihtyy kesäteatterissa, vaikka työtä on paljon. Kesäteatterikausi alkaa maaliskuussa, ja kesäkuun alussa treenejä on jo lähes joka päivä.
Vuorosanoja pitää tietysti lukea jonkin verran, mutta Emil ei ota niistä painetta. Hänestä ne oppii parhaiten harjoituksissa, siis vuorovaikutuksessa muiden kanssa.
Aivan alkuvaiheen treeneissä on tavallista, että joku kuiskaa unohtuneet vuorosanat.
– Ja jos esityksessä sattuu jotakin, jatkamme vain eteenpäin. Osaamme paikata tilanteet, ja joku improvisoi jotakin.
Poliisiksi, näyttelijäksi vai politiikkaan?
Emil teki Vahannan nuorisoseuran kesäteatterin riveissä ensin kolme lastennäytelmää. Mustiksen bensis on hänen toinen ”aikuisempi” näytelmänsä.
– Tämäkin on kepeä, mutta vaativampi. Tässä pitää osata tulkita enemmän tunteita.
Emil pitää näyttelemisestä niin paljon, että aloittaa elokuussa opinnot Tampereen ilmaisutaidon lukiossa eli Tykissä. Aikuisenakin teatteri, elokuvat ja televisio saattavat kutsua, vaikka mitään sitovia päätöksiä hän ei ole vielä tehnyt.
– Ennen olin aivan varma, että minusta tulisi poliisi. Minua kiinnostavat myös historia ja politiikka.
– Kai tuo poliisihaave lähti lapsena jostakin sankariajatuksesta. Siinä työssä tietää tekevänsä jotakin hyvää ja merkittävää. Eivätkö kaikki pienet pojat halua poliisiksi?
Joonas Nordman on hyvä
Näytteleminen taas sai alkunsa pikkupojan roolileikeistä. Emil piti etenkin James Bondista ja Batmanista.
Nykyisin esikuvat ovat aika lailla vaihtuneet. Emil pitää erityisesti imitaatiosta ja seurasi tarkasti Joonas Nordmanin tähdittämää tv-sarja Pelimiestä. Siinä Nordman imitoi poliitikkoja, kuten Sipilää ja Tuomiojaa sekä Sauli ja Ville Niinistöä.
– Ville Niinistö oli hyvä hahmo. Hän aloitti aina kaiken sanomalla ”siis ihan oikeasti…”, ja sen jälkeen hän alkoi syyttää Soinia kaikesta.
Emilin mielestä loistava näyttelijä on sellainen, joka pystyy vetämään roolin kuin roolin. Suomessa taidetaan hänestä yleisesti ottaen parhaiten komedian tekeminen.
– Poliisisarjoja täällä ei osata tehdä. Ne eivät ole realistisia, vaan vaikutteita haetaan aina Ruotsista tai Yhdysvalloista. Sarjat ovat niin liioitellun synkkiä, että ne ovat jopa naurettavia.
Kommentointi on suljettu.