Hulevedet maksuun

Hulevesillä tarkoitetaan sitä vettä, mikä sataa vuoden aikana. Pirkanmaalla sadetta tulee n. 650–600 mm / vuosi. Litroiksi muutettuna se on yhtä monta litraa neliömetrille eli 550–600 litraa metri X metrin alueelle.
Osa tästä vedestä imeytyy maahan, osa haihtuu takaisin ilmaan ja osa joudutaan johtamaan alueelta pois joko erillisviemäreillä, avo-ojilla tai johdettuna jätevesien kanssa samaan viemäriin.
Tästä poisjohdettavasta vedestä Ylöjärven kaupunki on antanut Ylöjärven Vedelle oikeuden periä kaava-alueella olevilta kiinteistöiltä hulevesimaksua.
Miten maksun määrä muodostuu, oli 8.3. ilmestyneessä Ylöjärven Uutisissa perusteltu mielestäni varsin erikoisin perustein. Perusteissa oli mm. se, millaisia rakennuksia ja ketä tontilla asuu, vaikuttavat hulevesimaksun määrään.
Mielestäni sillä, mitä kiinteistölle on rakennettu tai ketä siellä asuu, ei vaikuta millään tavoin sademäärään. Tietysti jos asukkaat käyttävät sadevedet vaikkapa ruoanlaittoon tai vaatteiden pesuun, sillä on vaikutusta jäteveden määrään.
Mielestäni hulevesimaksu tulee perustua kiinteistön tontin kokoon. Kun vuoden keskimääräinen sademäärä tiedetään, maksun perusteena on tietysti tontin koko x sademäärä x euro/m3. Silloin maksu on tasapuolinen kaikille kaava-alueen kiinteistöille. Merkittävää on vain sillä, että tontin pinta-alasta suuri osa on asvaltoitu, jolloin maahan imeytyminen on pieni, mutta haihtuminen taitaa olla silloin suuri.
Aina voidaan myös pohtia sitä, onko juuri Ylöjärvi sellainen kaupunki, jonka tulee kerätä hulevesimaksua. Ymmärtääkseni meillä on varsin vähän jos lainkaan pelkästään sadevesiviemäreitä, eikä sadevesiä johdeta yleisiin viemäreihin. Tiikonoja ja muutamat muut avo-ojat taitavat kaava-alueelta suurimman osan sadevesistä johtaa Keijärveen. Näiden avo-ojien kunnossapito ei liene taloudellisesti ole kovin merkittävää.
JORMA SINISALO