Sivistyksen määrärahat puntarissa

Valtuuston viime vuoden talousarviokokouksen asettamat tuntikehysleikkaukset sivistysosastolle puhuttavat jälleen. Leikkausten käsittely on alkanut sivistyslautakunnassa. Edellisessä kokouksessaan lautakunta päätti kuitenkin jättää asian pöydälle, sillä leikkausten täytäntöön pano yksinomaan tuntikehykseen kohdistaen tuntui liian haastavalta toteuttaa koulun näkökulmasta.
Lautakunta piti ylimääräisen kokouksen, jossa se päätti esittää hallitukselle asian lähettämistä vielä kertaalleen valtuustokäsittelyyn. Valtuusto voisi muuttaa päätöstään siten, että leikkaus kohdennettaisiin vain osittain tuntikehykseen ja loput leikkauksista kohdennettaisiin oppilaiden tarvikemäärärahoihin. Kouluilta saadun viestin mukaan tällainen malli haavoittaisi koulun arkea vähemmän.
Toivon, että asian käsittely etenee tämän mukaisesti ja ensi syksyn opetuksen suunnittelu pääsee viimein kouluilla käyntiin.
Suurempana huolenani on kuitenkin tuleva vuosi. Keväällä on edessä jälleen raamikeskustelut ensi vuoden talousarvioon liittyen. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että mietimme miten ensi vuonna kaupungin varat jyvitetään eri osastojen välillä. Nyt pitäisi osata katsoa menneeseen ja miettiä, mitä suunnittelussa on jäänyt huomaamatta, koska sivistysosasto ajautui tällaiseen tilanteeseen – ennalta budjetoitu raha ei riittänyt ja siksi jouduttiin säästötoimiin.
Tämä suunnittelutyö on tietenkin virkamiesten tehtävä ja luottamushenkilöt ovat pitkälti sen tiedon varassa, mitä heille asioista kerrotaan. Juuri tästä syystä valmistelussa täytyisi pystyä tuottamaan riittävän informatiivista tietoa luottamushenkilöiden käyttöön, jotta heillä olisi mahdollisuus arvioida kriittisesti rahojen jyvitystä eri osastojen välillä ja näin osallistua arvokeskusteluun.
Suunnittelussa pitäisi ottaa huomioon oppilasmäärän kasvu. Lisäksi tulisi jollain tavoin eritellä sellaiset kustannukset, joihin ei voida vaikuttaa sen vuoksi, että toiminta on lakisääteistä ja sen tarve ennalta määrittelemätöntä. Näitä ovat esimerkiksi erityis- ja tukiopetus sekä kotikuntakorvaukset. Viimeisin on ymmärtääkseni haasteellisin arvioida ja siksi sen arviointiin täytyisikin kiinnittää nyt erityistä huomiota. Viime vuoden osalta kaupungin saamat kotikuntakorvaukset olivat vain puolet siitä mitä kaupunki itse joutui maksamaan muille kunnille. Historiatiedot riittävän pitkältä ajalta antaisi varmasti hieman perspektiiviä tämän kulun arvioimiseen jatkossa.
Kuntavaalit lähestyvät. Tämän hetken luottamushenkilöt ovat nyt avainasemassa siinä, millainen tilanne meillä on opetuksen osalta ensi vuonna. Toivon, että raamineuvotteluissa huomioidaan nyt erityisesti opetuksen tarpeet, sillä tuleva maakuntauudistus tulee muokkaamaan kuntien roolia jatkossa entistä enemmän ennaltaehkäisevien palvelujen tuottajaksi, kun sosiaali- ja terveysmenojen kulut siirtyvät maakuntahallinnon piiriin vuoden 2019 alusta.
Tulevaisuudessa kunnan suurimmiksi lakisääteisiksi palveluiksi jää päivähoidon ja koulutuksen järjestäminen. Kuntalaisten tulisikin herätä miettimään, millaisia henkilöitä tarvitsemme ensi kaudella luottamustoimiin näitä asioita hoitamaan? Itse toivoisin, että ehdolle lähtisi entistä enemmän päivähoito- ja kouluikäisten lasten vanhempia, jotka ovat aidosti kiinnostuneita näiden palvelujen laadun kehittämisestä sekä ylläpitämisestä. Itse päätin lähteä edelleen ehdolle juuri sen vuoksi, että koen näiden asioiden hoitamisen tärkeäksi.

LEENA TÖRMÄLÄ
Kaupunginvaltuutettu
Sivistyslautakunnan jäsen
Keskusta