Tredu tähyää tekniikkataitajia

Kone- ja tuotantotekniikan pulpettipaikat kumisevat liiaksi tyhjyyttään, vaikka alalla olisi paljon tarjottavaa.

Työhaalareihin sonnustautuneet Eetu Sarvijärvi ja Anssi Piittinen vastaavat kuin yhdestä suusta, etteivät ole katuneet alanvalintaansa.

Kone- ja tuotantotekniikka oli houkuttava oppiala työkoneilla touhuavalle maatalon pojalle sekä vanhoja autoja värkkäävälle nuorukaiselle, ja se myös osoittautui odotusten arvoiseksi.

Kaksikon kaltaisia nuoria ei kuitenkaan piisaa pilvin pimein. Alan opiskelijamäärät ovat laskeneet poikien opinahjossa Tampereen seudun ammattiopiston (Tredu) Ylöjärven pisteessä, ja ilmiö on myös valtakunnallinen. Suuntaus surettaa koulun luotseja.

– Jos ala kyykkäisi, kyykkäisi moni muukin ala. Kyllä se on teollista selkärankaa, opiston lehtori Jouni Tonteri toteaa esimerkiksi hitsaajia, koneistajia ja asentajia kattavasta teknologiatyön haarasta.

Tympeät mielikuvat ajaneet alamäkeen

Laskusuuntaus alkoi Tredussa viitisen vuotta sitten. Alamäkeä on ollut niin Ylöjärvellä kuin opinahjon muissakin pisteissä. Tuossa ajassa alan opiskelijamäärä opistossa on jotakuinkin puolittunut.

Tampereen päässä tosin tämä lukuvuosi osoittaa jo paranemisen merkkejä, mutta Ylöjärvellä se taas on tuonut suurimman pudotuksen.

Tonteri ja Ylöjärven pisteen ammatillinen ohjaaja Jukka Innanen moittivat suuntauksen syyksi alasta piirtynyttä ikävää mielikuvaa, jota iskostavat niin väheksyvät puheet kuin vaikkapa uusia trendialoja hehkuttava media.

– Ajatellaan vanhanaikaisesti likaista pajamentaliteettia, sitä, että on mustaa hiiltä seinillä eikä päivänvalo paista. Ajatellaan myös työn raskautta. Eihän tämä ala keveä ole vieläkään, mutta apulaitteet ja robotiikka ovat kehittyneet, Tonteri oikoo pölyttyneitä käsityksiä.

Miesten mielestä myös alan positiiviset talousmerkit jäävät liiaksi huomiotta. Ei havahduta siihen, että ala on hyväpalkkainen ja että hyvät tuulet esimerkiksi maamme laiva- ja autoteollisuudessa poikivat työtä.

Vaikka menestys vaihtelee eri firmojen kesken paljon, Tonteri huomauttaa, että ala on Suomessa teknologiateollisuuden suurin toimihaara yli 100 000 työntekijällään. Alan avoimia paikkoja on tulevaisuudessa lähinnä eläköitymisten myötä vuosittain koko maassa tuhansia ja Pirkanmaallakin tredulaisluotsien arvion mukaan satoja.

Voimaa Ylöjärvelle, kädenjälkeä tekijälle

Opistomiehet huomauttavat, että uusien opiskelijoiden saanti olisi Ylöjärven etu, täällä kun on alan firmoja, joista tulevaisuudessa eläköityy väkeä.

Alan noste kaupungissamme voisi myös kasvattaa Ylöjärven vetovoimaisuutta. Tänne voisi intoutua lisää niin teknologiafirmoja kuin muita yrityksiä, jotka toiminnassaan tarvitsevat koneita, niiden huoltoa tai muita alan palveluita. Miehistä alaan satsaaminen olisi luonteva veto Ylöjärvellä, jota he luonnehtivat varsin teollisuusväritteiseksi.

– Kannattaa satsata, jos Ylöjärvestä ei haluta nukkumalähiötä – ja luulen, että nukkumalähiöitä on jo riittämiin, Tonteri tuumii ja ynnää, että alan kasvu toisi tänne tietysti myös verotuloja.

Luotsit ja nuoret näkevät alalla antia myös tekijöille. Monipuoliset perustaidot tarjoava koulutus avaa ovia monenlaisiin työpaikkoihin. Työssä näkee kädenjäljen ja toisaalta saa mielekästä ajatustyötä teknisiä ratkaisuja aprikoidessa.

– Eikä osaaminen rajoitu vain työpaikalle. Osaa kotona vaikka korjata autoa ja säästää rahaa, Sarvijärvi tuumaa.

Toiveena saada paikat täyteen

Jos aiemmin työntekijöiden kysyntä alueellamme ja täkäläisopinahjon tarjonta kohtasivat Tonterin arvion mukaan yksi yhteen, tänä päivänä kysyntää on enemmän kuin opistolla on tarjota osaajia.

Tredulaisluotsien mielestä tilanne kääntyisi varsin hyväksi, jos jatkossa kaikki reilut 30 aloituspaikkaa saataisiin täyteen eikä jäätäisi tämän vuoden kaltaisiin 14 aloittajan kokoisiin määriin.

Innanen myös hamuaa motivoituneita tekijöitä. Oppiin on näet hakeutunut niitäkin, joita ala ei oikeastaan edes kiinnosta. Lisäksi luotsit vinkkaavat, että ala sopii tytöille siinä kuin pojille.

– Tärkeintä on, että saadaan huono kierre pysähtymään, Innanen tähtää.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?