Kaupunki tarjoaa tapahtuman järjestämisestä kiinnostuneille koulutusillan, joka avaa monta byrokratian lukkoa.
Edessä tapahtuma: seuran synttärikahvit, festari, uuden vuoden ilotulitus, hiihtokilpailu. Mielessä alkaa kieppua kysymyksiä.
Miten järjestää liikenteenohjaus ja parkkipaikat, entä vessat? Tarvitseeko lupia, jotta voi myydä sumppia ja lämpimäisiä? Pitääkö ilmoittaa johonkin, jos raijaa paikalle kaasupulloja kokkailua tai ilmapallojen täyttöä varten? Minkäkokoiset ja millaiset tapahtumat edellyttävät lupia?
Varsinkin aloittelijasta mutta myös vaikkapa entistä isompaa tapahtumaa mielivästä säännöstö ja järjestelyt tuntuvat usein aika viidakolta.
– Voi tuntua pelottavalta, kun ei tiedä, mitä vastassa odottaa, Ylöjärven tuore kulttuuri- ja markkinointituottaja Annastiina Airaksinen tietää.
Avusta monen hyöty
Pelkojen hälventämiseksi ja valmistelujen helpottamiseksi kaupungin kulttuuripalvelut pitää tapahtumanikkareille turvallisuuskoulutuksen.
– Etteivät ihmiset ajattelisi: ”Apua, en minä osaa järjestää.” Kun tietää tarvittavat asiat, osaa aloittaa ajoissa. Ja huomaa, että monia juttuja on tehty jo etukäteen. Esimerkiksi monella rakennuksella on jo pelastussuunnitelma.
Puhumassa on viranomaisia sekä kokenut tapahtumayhdistys Rantajätkät. Tarkoitus on antaa yleiskuva asioista.
– Emme tietenkään voi kertoa aiheesta tyhjentävästi, mutta tarkoitus on esitellä, mitkä asiat kuuluvat kellekin ja kenen puoleen siis kääntyä, jos on lisää kysymyksiä. Osa puhujista on myös luvannut materiaalinivaskaa.
Kaupunki on ottanut moisen opastuksen asiakseen, sillä sen tehtävä on tukea yhteistä hyvää ja kantaa huolta yleisestä turvallisuudesta. Kaupunki hyötyy myös itse. Sulava lupien haku helpottaa sen virkamiesten työtä, mönkään menneiden tilaisuuksien pulmilta vältytään ja tapahtumat tekevät paikkakunnasta elävän ja siten houkuttelevan.
– Ja nyt kun on tulossa Suomi 100 -vuosi, kaupungilta saa tiloja käyttöön ilmaiseksi. Haluamme, että Ylöjärvellä tapahtuu.
Sääntöjä syystä
Koulutus myös muistuttaa, ettei säännöstö ole kiusantekoa. Normit takaavat turvalliset olot ja kivan, onnistuneen tapahtuman, mistä hyötyvät niin yleisö kuin hyvää mainetta kaipaava järjestäjä.
– Säännöt ovat kehittyneet kokemuksen myötä. On huomattu, että on tällainen ja tällainen vaara.
Airaksinen huomauttaa, että kun säännöistä pääsee kärryille, ne osoittautuvat loogisiksi ja rohkeus sekä kyky asioiden lisäselvittelyyn kasvaa.
Toki hän tunnustaa kritiikin paikkoja sääntelyssä, vaikkapa toisinaan kovin rajoittavassa alkoholinormistossa. Hän kuitenkin toteaa, että jatkuvasti myös neuvotellaan säännöstön parantamisesta.
– Ja hyvin hoidettu tapahtuma tuo luottoa viranomaisille. Ei tarvita extravalvovaa silmää.
Airaksinen kannustaakin ajattelemaan, että keskinäinen luottamus ja yhteistyö ovat kaikkien etu.
– Toivon, etteivät viranomaiset ajattelisi, että voi ei, taas pitää noita valvoa, eivätkä tapahtumajärjestäjät, että voi ei, taas nuo kyykyttävät.
